Eläinfysiologi ihmisen asialla

Naantalilainen Turun yliopiston eläinfysiologian emeritusprofessori Rauno Tirri on kirjoittanut mainion kirjan ihmisen onnesta, sen etsimisestä, saavuttamisesta ja - pysymättömyydestä. Kirjaa ei voi luonnehtia oppikirjaksi, mutta ei myöskään esseekokoelmaksi, vaan se on lähinnä kokoelma ihmisen fysiologiaan perustuvia artikkeleita kehon toiminnan riippuvuudesta elämäntavoista ja mielentilasta.

Kirja antaa kiireiselle nykyihmiselle hyödyllistä tietoa elämän järjestämiseksi niin, että stressinsieto ja elämänlaatu paranevat olematta silti mikään intomielinen terveysopas. Päinvastoin, tekijä antaa itse koettuja ja pohdittuja, viisaita sekä perusteltuja neuvoja tasapainoisen elämän saavuttamiseksi. Teoksessa puhuu hyvä ihmistuntija pitkän kokemuksen tuomalla asiantuntemuksella.

Tällainen elämänarvoja korostava teos on erittäin tervetullut nykyaikana, kun raha näyttää olevan ainoa yhteiskuntaamme hallitseva tekijä. Sähköisen median tarjoama viihde tyrkyttää virtuaalisia ihmissuhteita ja monet etsivät onnea ja autuutta erilaisista pillereistä ja ihmerohdoista. Tämän asemesta tekijä puhuu itsensä hyväksymisestä, itsetunnon vahvistamisesta, sosiaalisten taitojen kehittämisestä, itsensä löytämisestä, päämäärien ja tavoitteiden asettamisesta, positiivisten mielikuvien luomisesta, oman tunne-elämän syysuhteiden ymmärtämisestä, syyllisyydentunteiden ja aggressiivisen käyttäytymisen hallinnasta sekä huumorin viljelemisestä onnellisen elämän avaimina.

Tekijä korostaa myös sitä, että tyydyttävä elämä edellyttää omia ratkaisuja ja valintoja. Ihminen ei ole sen paremmin geeniensä kuin fysiologiansakaan vanki tai orja, vaan geenien toiminnan säätelyyn ja esimerkiksi hormonitasapainon syntyyn voi vaikuttaa omalla toiminnallaan ja käyttäytymisellään. On otettava vastuu itsestään ja samalla lähimmäisistään.

Tirrin näkemys ihmisestä on kiitettävän monipuolinen ja kokonaisvaltainen. Hän ei näe ihmistä pelkästään biologisena olentona, vaan ottaa korostetusti huomioon myös henkisen puolen unohtamatta ihmisen asemaa ja tehtävää yhteiskunnan jäsenenä. Hän myös korostaa kasvatuksen merkitystä osoittamalla monien aikuiselämän ongelmien johtuvan epäsopivasta lapsuuden ympäristöstä. Edelleen on myös hyväksyttävä tunteiden koko kirjo inhimilliseen elämään kuuluvana; jatkuvan onnentunteen tavoitteleminen on tekijän mukaan fysiologinen mahdottomuus.

Kirjan paras (ja samalla pisin) luku käsittelee stressiä ja sen hallintaa. On sekä hyvää että pahaa stressiä. Edelliseen liittyy adrenaliinin erityksen nousu ja se aktivoi ihmistä auttaen häntä selviytymään haastavista tilanteista. Jälkimmäiseen liittyy tavallista runsaampi kortisolin eritys lisämunuaisesta ja monet epämiellyttävät mielentilat sekä tuntemukset koko kehossa, jotka lopulta johtavat uupumukseen. Hyvälle elämälle välttämätöntä on oikean tasapainon löytäminen hyvän ja pahan stressin välillä. Tämän saavuttamiseksi annetaan kirjassa lukuisia ohjeita.

Muut luvut käsittelevät mm. onnellisuuden edellytyksiä, unen ja levon tärkeyttä sekä seksuaalisuutta ilon ja tyytyväisyyden lähteenä. Esimerkiksi erilaisten unihäiriöiden käsittelemiseksi annetaan niin ikään runsaasti kokemusperäisiä ja yksinkertaisia mutta varmasti tehokkaita neuvoja. Kirjan ainoa asiatieto, jota on vaikea pitää oikeana, liittyy unta koskevaan lukuun, ja se on väite siitä, että sokeana syntyneet näkisivät unia. Mitähän tässä yhteydessä todella tarkoitetaan näkemisellä?

Kirjan teksti on sujuvaa asiaproosaa. Tekijä on kyennyt hyvin välttämään liiallisten oppisanojen käytön. Teos onkin tarkoitettu kaikille suomalaisille. Onnistuneen kannen on laatinut Maiju Tirri, mutta kirjan nimi ei ehkä ole paras mahdollinen. Toivottavasti kuitenkin valaisevan sisällysluettelon silmäily houkuttelee lukemaan tämän suositeltavan kirjan.

Ihmetellä täytyy miksi mikään kaupallinen kustantaja ei ole ottanut tätä teosta ohjelmaansa. Näyttää siltä, että kustantamot ovat unohtaneet kulttuurivelvollisuutensa ja julkaisevat vain taattuja myyntivaltteja.

PETTER PORTIN

• Rauno Tirri: Jatkuvan onnentunteen harha . Omakustanne 2006. 210 s.

TS/
TS/
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.