Tiet uneen ja kuolemaan

Monenlaisia laitoksia on Leena Krohn kirjailijanuransa runsaassa kolmessa vuosikymmenessä ehtinyt perustaa.

Uupuvain Apu, Kielteisten vuorovaikutusten tutkimuskeskus, Paradoksien arkisto...

Nyt joukkoon liittyvät koko kirjalle nimen antanut Unelmakuolema sekä Posterus-instituutti eli Pakastamo. Kummassakin on kysymys ihmisen kuolemasta. Unelmakuolema hoitaa elämästä erkaantumisen sitä haluaville siististi ja kivutta. Posterus-instituutissa tulevaisuuden odotukseen tähtäävien vainajien ruumiit "kryonisoidaan" eli pakastetaan odottamaan parempia aikoja ja henkiin herätystä.

Vuorotellen kummassakin laitoksessa työskentelee Leena Krohnin uuden kirjan päähenkilö, lääkäri Lucia. Lisäksi hän toimii anestesiologina kaupunginsairaalassa.

"Hennolla ja jo harmaantuneella" naisella on silloin tällöin tapana hyräillä potilasvuoteen äärellä kehtolaulun pätkä - kaikissa työpaikoissaan. "Hän lauloi niille, jotka aamulla heräisivät, niille, jotka pian ummistaisivat silmänsä viimeisen kerran ja niillekin, jotka olivat jo vainajia, joista veri oli laskettu pois ja jotka odottivat toista tilaisuutta nestemäisessä typessä, titaaniarkuissaan."

Vastenmielisiä ilmiöitä

Entistä suorempaan Leena Krohn on halunnut nyt puuttua eräisiin oman aikamme ilmiöihin.

Mutta - saattaa tarkka lukija sanoa - eihän kysymys ei ole meidän ajastamme. Tietyt science fictioniin viittaavat piirteet kieltämättä etäännyttävät romaanin tapahtumia tämän päivän arjesta. Esimerkiksi maailman ja ympäristön tilasta kauhistunut Lucia vilkaisee vain pintapuolisesti otsikoita "vesisodan kiihtymisestä, Notre Damen räjäyttämisestä ja keinotekoisesta hyökyaallosta, joka oli upottanut Falklandin".

Toisaalta nykyaika on läsnä helposti tunnistettavana.Teemu Mäen kiistelty videoteos kissantappokohtauksineen sai jo aikaisemmin kirjailijan nousemaan barrikadeille, ja nyt hän malttaa vain vaivoin (ja turhaan) verhota vastenmieliseksi kuvaamansa tapahtuman romaanissaan vaihtamalla tekijän nimen Käeksi. Kun taidemuseon ylijohtaja saa nimen Parkio (Arkio), ratkaisu vaikuttaa jo halvalta ja tylsältä.

Moraliteetti huipentuu katkelmiin ns. tosi-tv:n ohjelmista, jotka ilta illan jälkeen täyttävät kaupunkilaisten olohuoneet. Oman aikamme vastaavuuksia ei ole ollenkaan vaikea havaita.

"...epärehellisyys ja vilppi, valheelliset liittoutumat, kavaltaminen ja solvaaminen, lihavien, vanhojen, rumien ja tietämättömien nöyryyttäminen viihdyttivät katsojia ja edesauttoivat kilpailijoita voitosta voittoon..."

Tuttuja aineksia

Paitsi monenkirjavia laitoksia Leena Krohn on pitkin tuotantoaan luonut niihin toinen toistaan erikoisempia toimihenkilöitä ja asiakkaita. Tämänkertaisten äänien kuulijoiden, lentävien otusten näkijöiden, kuolemaa pelkäävien ja sitä etsivien yksilöiden joukkoon soveltuu luontevasti myös kirjailijan isoisä Leopold Krohn, jonka unipäiväkirjasta on mukaan päässyt katkelmia.

"Uneksin seisovani merenrannalla ja syöväni maneetteja. Omituista kyllä seuraavan aamun lehdessä kerrottiin maneeteista, joita oli tullut massoittain Suomenlahdelle."

Myös Leena Krohnin aikaisempien kirjojen paikkoja ja henkilöitä Unelmakuolema livauttelee sivuilleen: esimerkiksi Umbran ja Tainaronin moni muistaa näiden nimiä kantaneista kirjoista.

Tuttu on myös jo monen varhaisemman teoksen kaltainen rakenne. Romaanin jatkumo hajaantuu erillisiin katkelmiin, joilla on verraten vähän tekemistä toistensa kanssa. Kirjan kiinnostavuutta tämä ei kuitenkaan vähennä, ehkä pikemminkin päinvastoin.

Kymmenkunta vuotta sitten Leena Krohn sanoi eräässä luennossaan ajattelevansa, että moraali alkaa mielikuvituksesta. "Sillä moraali edellyttää ymmärtämistä, ja ymmärtäminen edellyttää mielikuvitusta."

Unelmakuolema on ehkä lähempänä moraalin ja mielikuvituksen yhdistelmää kuin mikään aikaisempi Leena Krohnin kirjoista.

JYRKI VUORI

• Leena Krohn: Unelmakuolema . Teos 2004.

TS/<br />Ilona Ilottu on käyttänyt suunnittelemassaan kirjan kannessa Inari Krohnin piirrosta.
TS/
Ilona Ilottu on käyttänyt suunnittelemassaan kirjan kannessa Inari Krohnin piirrosta.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.