Heikki Eskelinen: Me tahdoimme suureksi Suomenmaan

Akateeminen Karjala-Seura syntyi 1922 ja se lopetettiin 1944 välirauhan sopimuksen perusteella "fasistisena" järjestönä. Tuolloin myös suurin osa seuran arkistosta tuhottiin, joka on vaikeuttanut sen historian tutkimista.

Heikki Eskelinen otti vastaan seuran perinneyhdistykseltä Kerho 22:lta vastaan tilaustyön seuran historian kirjoittamisesta runsaat kymmenen vuotta sitten. Alun perin seuran 75-vuotisjuhliin 1997 tarkoitettu teos valmistui vasta nyt, ja sekin rajoittuu perustamisesta vuoteen 1939. Nyt ilmestynyt Me tahdoimme suureksi Suomenmaan -teos tarkastettiin lauantaina 11. syyskuuta Jyväskylän yliopistossa historian väitöskirjana.

Akateemisesta Karjala-Seurasta on kirjoitettu aikaisemminkin. Risto Alapuro teki siitä sosiologisen väitöskirjan 1973, jossa tämä Eskelisen mukaan vasemmistolaisena päätyi havaitsemaan "oikeistoliikkeen", joka heilahteli populismista fasismiin.

Matti Klinge puolestaan on käsitellyt AKS:ää ylioppilaskunnan historiaa ja Helsingin yliopiston historiaa käsittelevissä teoksissaan tavalla. Eskelinen katsoo, että Klingen tulkinnan mukaan AKS:ssä suomenkielinen kansallismielisyys hahmottuu älyllisesti ala-arvoiseksi, rajoittuneeksi ajatustavaksi. Siinä suomenkielinen osapuoli hyökkäsi ja loukkasi, kun ruotsinkieliset joutuivat puolustuskannalle ollen samalla vapaamielinen.

Kumpaakaan tulkintaa Eskelinen ei hyväksy. Hänestä AKS oli kotikutoinen liike, vaikka hän kieltäytyykin vertailemasta sitä kansainvälisiin vastaaviin liikkeisiin. Fasistinen liike ei ollut.

Kielikysymys ei ollut AKS:n alkuperäisessä ohjelmassa heimoaatteen ja maanpuolustuksen ohella, vaikka tulikin pian kuvaan mukaan. Suhtautuminen suomen kielen asemaan aiheutti juopaa kokoomuksen ja AKS:n välille. Maanpuolustuskysymyksessä AKS oli lähellä maalaisliittoa, mutta pian AKS pettyi myös maalaisliittolaisten lepsuiluun ja sosiaalidemokraattien myötäilystä maanpuolustuskysymyksessä.

AKS oli 1920-luvulla ennen kaikkea merkittävä vaikuttaja ylioppilaspolitiikassa. Puoluepolitiikkaan se tuli mukaan 1930-luvulla, jolloin IKL:ssä toteutuivat käytännössä AKS:n alkuperäiset ihanteet. Tosin tätäkään liittoa ei kestänyt muutamaa vuotta kauemmin, mutta kyseinen ajanjakso on leimannut AKS:ää ehkä enemmän kuin mitkään muut asiat.

Väitöskirjassaan Eskelinen osoittaa, että AKS oli paljon värikkäämpi ja monitahoisempi kokonaisuus kuin aiempi julkisuus on tuonut esille. Seuraan kuului monia myöhempiä korkean tason politiikkoja, joille monille jäsenyys oli rasite, toisille näyttävä eroaminen taas katsottiin myönteiseksi asiaksi. Näihin vaikuttivat paljolti talvi- ja jatkosodan tapahtumat.

Eskelisen kirja on mielenkiintoinen kokonaisuus, vaikka siinä on huomattavia puutteita lukijan kannalta. Väitöskirjana on esitetty ajanjakso 1922-1939, toiseen osaan on jätetty sodan aikainen toiminta. Kuitenkin kirjassa viitataan monessa kohtaan II osaan, jossa asia käsitellään. Ensimmäisen osan lukijaa tämä hämmentää.

Toisaalta käsittely ei ole kronologista. Osin tästä johtuu se, että samoja asioita toistetaan usein ja tiheästi. Tämän karsiminen olisi helpottanut lukijaa. Tämä toisaalta viittaa siihen, ettei kirjoittajan työn jäsentely ole täysin onnistunut.

Eskelinen on tottunut sanan käyttäjä, ja se näkyy myös tekstissä. Osa on erittäin sujuvaa ja mukaansatempaavaa. Välillä lauseet ovat kuitenkin liian monimutkaisia, eikä aina pääse selville ainakaan ensimmäisellä lukemisella, mitä kirjoittaja todella tarkoittaa.

Vuonna 1936 syntynyt Heikki Eskelinen aloitti toimittajana 1955 Aamulehdessä . 1961-1983 hän työskenteli kustannustoimittajana WSOY:lla ja Otavassa ja siitä lähtien vapaana kirjoittajana ja suomentajana.

TIMO MOBERG

Heikki Eskelinen: Me tahdoimme suureksi Suomenmaan. Akateemisen Karjala-Seuran historia I. Tausta, organisaation aatteet ja asema yhteiskunnassa 1922-1939 . WSOY 2004.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.