Osmo I Kaila: Seitsemän nuoruuden vuotta

Viime vuosina on julkaistu runsaasti erilaisia sotamuistelmia. Naantalilaisen Osmo I. Kailan Seitsemän nuoruuden vuotta erottuu joukosta. Se avaa kiinnostavan näkökulman koulupojan ja nuorukaisen elämään Suomen kohtalonvuosina.

Jääkärimajuri Kaarlo Kailan poika oli Talvisodan syttyessä helsinkiläinen koululainen, joka lähetettiin sotaa pakoon tätinsä perheeseen Turkuun. Tädin aviomies oli tunnettu sellisti ja orkesterinjohtaja Tauno Hannikainen. Hannikaiset lähtivät pian Yhdysvaltoihin konserttikiertueelle Suomen asiaa edistämään. Turussa Osmo Kaila toimi Hannikaisten asuintalon väestönsuojeluryhmässä ja sai kokea Turun ankarat pommitukset.

Välirauhan aikana Kaila oli ahkerasti mukana suojeluskunnassa sekä osallistui vapaaehtoisena Lempäälän Tuljamonjärvellä järjestettyyn pellonraivausleiriin. Sen katkaisi Jatkosodan alkaminen kesäkuussa 1941. Suojeluskuntalaisena Kailan palveluspaikaksi määrättiin 170. Ilmasuojelukomppania, jonka tehtävänä oli osallistua pääkaupungin turvaamiseen vihollisen maahanlaskujoukoilta ja desanteilta. Heinäkuussa komppania joutui tositoimiin Sipoon metsissä, joissa piileskeli viisi desanttia. Yksi vihollinen sai surmansa, loput saatiin vangeiksi. Omiakin tappioita oli, yksi kaatunut.

Liian nuori armeijaan

Kaila anoi vapaaehtoiseksi varsinaiseen armeijaan. Anomus hyväksyttiin, mutta hänen ollessaan koulutuskeskuksessa tuli tieto, että alle 18-vuotiaita ei oteta palvelukseen. Edessä oli paluu kotirintamalle. Koulunkäynti oli katkonaista, mutta Kaila ei ollut toimettomana. Hän meni töihin saippuaa ja saapasrasvaa valmistavaan SOK:n teknokemialliseen tehtaaseen. Se oli oma maailmansa. Kailan toteamus siitä on hänen tyylilleen ominainen: "Saippuan ja saapasrasvan valmistusprosessit muistuttivat käytännössä kovasti toisiaan. Jälkikäteen voi toivoa, että tuotteemme ohjautuivat oikeisiin astioihin ja osoitteisiin."

Toukokuussa 1942 kirjoittaja lähti vapaaehtoisena poikien työkeskukseen Enon kuntaan. Kysymyksessä oli uittotyömaa, jossa poikien tehtävänä oli erotella tukit asianmukaisiin ryhmiin lauttausta varten. Raskaasta työstä huolimatta aikaa jäi harrastuksille. Suosittua oli koripallon peluu, joka vasta äskettäin oli tullut tunnetuksi Suomessa. Kaila oli intohimoinen koripalloilija.

Armeijaan iän täyttyessä

Kaila astui armeijan palvelukseen syksyllä 1942. Hiljainen asemasota päättyi aikanaan rytinään. Erinäisten vaiheiden jälkeen Kaila oli päätynyt Itä-Karjalaan yksikköön nimeltä 21. Prikaati. Sen raskas vetäytyminen Karhumäestä Ilomantsiin kesällä 1944 onnistui, vaikka selviytyminen oli täpärällä.

Aivan sodan lopussa Kaila aloitti reserviupseerikurssin Santahaminassa. Kurssi päättyi marraskuussa 1944, jolloin elettiin jo välirauhan aikaa. Kirjoittajan palvelu jatkui Savonlinnan lähellä Aholahdessa upseerikokelaana. Kailan kurssin kokelaat ylennettiin vänrikeiksi poikkeuksellisesti vasta vuonna 1948. Siviiliin 20-vuotias sotaveteraani kotiutettiin maaliskuussa 1945.

Oman kiinnostavuutensa Kailan muistelmiin tuo hänen kuulumisensa tunnettuun kulttuurisukuun. Hänen isoisänsä oli arkkipiispa Erkki Kaila ja tämän setä puolestaan arkkipiispa Gustav Johansson. Heidän ja edellä mainittujen Hannikaisten lisäksi samaa sukupiiriä olivat mm. filosofi Eino Kaila, kirjailija Alex Matson sekä arkkipiispa Mikko Juva.

Kaila kertoo kirjassaan isoisänsä aiheuttamasta "skandaalista". Erkki Kaila solmi toisen avioliiton 77-vuotiaana itseään parikymmentä vuotta nuoremman naisen kanssa. Mm. pääministeri Linkomies paheksui arkkipiispan moraalisesti arveluttavaa menettelyä.

Osmo Kailan muistikuvat ovat hämmästyttävän tarkkoja, välillä lähes epäilyttävän tarkkoja. Tekstistä tosin käy ilmi, että hän on muistinsa lisäksi tukeutunut myös kirjallisuuteen. Tyyliltään kirja on täsmällistä ja hallittua. Siinä ei ole minkäänlaista uhoilua tai jaarittelua.

JARI LYBECK

Osmo I. Kaila. Seitsemän nuoruuden vuotta . Siniplaneetta Oy 2003.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.