Hanna, suurten ikäluokkien pikkutyttö

Raili Mannisen lastenromaani Renesto Angelico Aragonialainen näyttää hienosti, miten pienestä ja tavallisestakin löytyy sisältä jotain suurta, jos vain jaksaa kuunnella.

Hanna-tytöstä ja enkelikoirasta kertova kirja on kunnianosoitus sodasta selvinneille, aikuisiksi kasvaneille pikkutytöille. Se ei nosta esiin yhtä henkilöä, vaan ison joukon oikeasti elettyjä ja koettuja muistoja Suomen lähihistoriasta. Siksi Renesto Angelico Aragonialainen koskettaa. Raili Manninen on upea tulkki sodanjälkeisen Suomen hieman eksyneille tunnoille - ja erityisesti sen lasten ajatuksille.

Juonen tasolla kirjassa ei kummoisia tapahdu. Yksinäisen ja surkean oloinen Hanna, tuore ekaluokkalainen, joutuu tönityksi niin koulussa kuin kotonaankin. Onneksi tytön avuksi ilmestyy kuin tyhjästä koulun portille musta kulkukoira, joka esittelee itsensä suojelusenkeliksi.

Vaikka Hanna ei fyysisesti ole hengenvaarassa, hän joutuu usein pohtimaan henkistä hyvinvointiaan enkelikoiran avustuksella. Kuulijoista keskustelut kiinnostavat erityisesti nykyisiä pikkutyttöjä. Isot tunteet ja pienet teot saavat puhumaan elämän tärkeimmistä asioista, kuten ihmisen sisäisestä hyvyydestä, itseluottamuksesta, puhtaasta omatunnosta ja omien ajatusten voimasta.

Huomiota herättävät myös kirjassa monipuolisesti esitellyt kodin ja koulun kasvatusperiaatteet, jotka poikkeavat melkoisesti nykyajan lapsikeskeisyydestä. Poikien suosiminenkin otetaan puheeksi Hannan isoveljen kukkoilujen myötä.

Varsin selväksi tulee, ettei 1950-luvulla ollut yhtään sen helpompaa olla pikkutyttö kuin nykyäänkään, vaikka ongelmat olivatkin osittain erilaisia.
MARI VIERTOLA

Raili Manninen: Renesto Angelico Aragonialainen . Kuvittanut Leena Lumme. WSOY 2003.

Raili Mannisen teoksen on kuvittanut Leena Lumme.
Raili Mannisen teoksen on kuvittanut Leena Lumme.