Mikko Yrjönsuuri: Roistovaltion raunioilla

Mikko Yrjönsuuren kirja Roistovaltion raunioilla on sanatarkasti sellainen teksti, jonka teoksen alaotsikko siitä lupaa eli filosofinen arvio Irakin sodasta.

Toisin sanoen kirjassa punnitaan Yhdysvaltain liittolaisineen Irakissa käymän hyökkäyssodan oikeutusta, mutta arvion välineinä käytetään nimenomaan filosofista lähtökohtaa, eli sodan syitä ja seurauksia valotetaan yhtäältä logiikan avulla ja toisaalta hakemalla tapahtumille taustaa sellaisista filosofian klassikoista kuin John Locke ja Hugo Grotius.

Arviossaan Yrjönsuuri päätyy tuomitsemaan sodan ja sen takana olevan Yhdysvaltain nykyhallituksen omaksuman, entistä omavaltaisemman strategisen opin. Tuomionsa Yrjönsuuri perustelee viilein järkisyin, ja eräässä mielessä hänen teoksensa otsikoksi sopisi myös sen viimeinen väliotsikko Järjen ääni , sillä nimenomaan tuollaisen äänen säilymisen puolesta hän vetoomuksensa virtuaalitodellisuuteen yhä enemmän uskovassa maailmassa esittää.

Yrjönsuuren tekstistä kuultaa aito huoli siitä, mihin läntinen maailma on nykyisen johtovaltionsa esimerkin vaikutuksesta mahdollisesti kulkemassa ja siksi kirjaa voi suositella kaikille niille, joissa kevään pitkään kuulutettu ja kansainvälisistä vastalauseista huolimatta toteutettu sotaretki herätti kylmiä väreitä.

Yrjönsuuren kirja tiivistää pitkälti sen kritiikin ja ne näkemyserot, jotka Irakin sodan yhteydessä paljastuivat eurooppalaisen ja amerikkalaisen ajattelun välillä. Amerikkalaisten poliittiseen ajatteluun syvällisimmin vaikuttavaksi filosofiksi Yrjönsuuri nimeää John Locken, mikä onkin hyvin perusteltavissa.

Suomalainen
puheenvuoro

Kun filosofi arvioi päivänpolitiikkaa, käytännön realiteetit uhkaavat usein karata kauas kedolle. Yrjönsuuri onnistuu kuitenkin kiitettävästi välttämään useimmat tarjolla olevat karikot - pitkälti myös siksi, että hän viisaasti keskittyy hakemaan poliittisille ilmiöille koulutuksensa mukaisesti nimenomaan niiden takaa löytyvän filosofisen ajattelutavan historiallisine juurineen.

Lähimmäksi käytännön kömmähdystä Yrjönsuuri pääsee väittäessään teoksensa kakkosluvun aluksi, että "Euroopassa tajuttiin vuonna 1648, että sota ei ole oikea keino viedä eteenpäin uskontoa ja aatetta". Kovin monta miljoonaa ihmistä Euroopassa on senkin jälkeen kyllä tapettu erilaisissa natsismin ja kommunismin kaltaisia aatteita markkinoineissa Vanhan mantereen sodissa.

Ehkä tämän lauseen takaa paljastuvassa asenteessa on Yrjönsuuren muuten ansiokkaan kirjan ainoa heikkous. Hän analysoi kyllä tarkasti ja kriittisesti Yhdysvaltain valtaapitävän poliittisen eliitin nykyisen ajattelutavan, mutta on idealistisen sinisilmäinen tarkastellessaan eurooppalaisten omaa vastaavaa aateperintöä.

Aidoksi Suomen pojaksi Yrjönsuuri paljastuu loppuluvussaan, jossa hän rakentaa paremman tulevaisuuden mallin nimenomaan YK:n keskeisen aseman tunnustavasta maailmanjärjestyksestä. YK:n aseman säilyttämistä korostaessaan filosofi on siis täysin samalla linjalla kuin virallinen ulkopolitiikkammekin.

PIRKKA KIVENHEIMO

Mikko Yrjönsuuri: Roistovaltion raunioilla. Filosofinen arvio Irakin sodasta. Gaudeamus 2003.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.