Kulttuuri

Luonnonsuojelija ja toisinajattelija Pentti Linkola on kuollut 87-vuotiaana

Arto Takala
Kalastaja-kirjailija Pentti Linkola vieraili Turussa 2008. Silloin hän näki ihmiskunnan rappiotilan syynä tänä aikana vallitsevan talouskasvun uskonnon.
Kalastaja-kirjailija Pentti Linkola vieraili Turussa 2008. Silloin hän näki ihmiskunnan rappiotilan syynä tänä aikana vallitsevan talouskasvun uskonnon.
Arto Takala
Kalastaja-kirjailija Pentti Linkola vieraili Turussa 2008. Silloin hän näki ihmiskunnan rappiotilan syynä tänä aikana vallitsevan talouskasvun uskonnon.
Kalastaja-kirjailija Pentti Linkola vieraili Turussa 2008. Silloin hän näki ihmiskunnan rappiotilan syynä tänä aikana vallitsevan talouskasvun uskonnon.

Suomen kenties tunnetuin toisinajattelija ja toisintoimija Pentti Linkola on kuollut 87-vuotiaana. Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle, jolle tiedon vahvisti Linkolan tytär Leena Linkola. Hän ei halua kommentoida asiaa enempää.

On surullinen sattuma, että Linkolan lähtö osui koronapandemian aikaan.

Monessa suomalaisessa keskustelussa on näinä aikoina mainittu hänen nimensä, sillä yksi linkolalaisista pääteeseistä nojasi tarpeeseen vähentää väestönkasvua voimakkaasti. Hän korosti maapallon liikakansoitusta elämän jatkumisen suurimpana uhkana jopa siinä määrin, että tautiepidemiat eivät ole tulevaisuuden näkökulmasta haitallisia – pikemminkin päinvastoin.

Linkolan mielestä ihmiskuntaa kohtaavat katastrofit ovat ainoa keino pelastaa maailma ekologiselta tuholta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kaarlo Pentti Linkola syntyi Helsingissä 7. joulukuuta 1932.

Hänen isänsä Kaarlo Linkola oli itäsuomalaiseen Collanin sukuun kuulunut Helsingin yliopiston rehtori, kasvitieteen professori ja luonnonsuojelun edistäjä. Laboranttiäiti Hilkka Linkola (o.s. Suolahti) oli puolestaan Palander-Suolahden sukua ja Helsingin yliopiston kanslerin Hugo Suolahden tytär.

Niistä lähtökohdista oli luonnollista, että helsinkiläispoika lähti opintielle ensin Suomalaiseen yhteiskouluun ja sitten Helsingin yliopistoon opiskelemaan eläin- ja kasvitiedettä.

Yllättävää oli, että opinnot päättyivät jo ensimmäisen vuoden jälkeen. Linkola totesi olevansa ulkoilmaihminen, joka ei kykene sisätöihin. Niinpä hän muutti 1950-luvulla maalle ja ryhtyi ammattikalastajaksi sekä vapaaksi luonnontutkijaksi.

Suomen johtavaksi toisinajattelijaksi Pentti Linkola profiloitui jo 1960-luvun alussa. Silloin hän julkaisi yhdessä Suomen sadankomitean kanssa pamfletin Isänmaan ja ihmisen puolesta: Mutta ei ketään vastaan.

Siinä hän puolusti voimakkaasti pasifismia ja aseistakieltäytymistä. Itse hän oli kuitenkin käynyt armeijan ja oli arvoltaan alikersantti.

Perässä seurasivat suuremman huomion saaneet kirjoituskokoelmateokset Unelmat paremmasta maailmasta (1971), Toisinajattelijan päiväkirjasta (1979) ja Johdatus 1990-luvun ajatteluun (1989). Kaikissa niissä hän kantoi huolta maapallon ekologisesta tilasta.

Linkola oli vihreän liikkeen alkuaikoina mukana myös Koijärvi-protestissa. Suoran toiminnan miehenä hän osoittautui kuitenkin liiankin radikaaliksi vihreäksi – jopa ekofasistiksi. Pian hän erkani liikkeestä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Veikko Wahlroos
Pentti Linkolan tekstit ovat täynnä kärjistyksiä, liioittelua ja hirtehishuumoria. Kuva vuodelta 1997.
Pentti Linkolan tekstit ovat täynnä kärjistyksiä, liioittelua ja hirtehishuumoria. Kuva vuodelta 1997.
Eeva Suojanen
Kalastaja Pentti Linkola käväisi tarkastamassa  tammelalaisen metsän ennen kauppakirjojen tekoa vuonna 2005.
Kalastaja Pentti Linkola käväisi tarkastamassa tammelalaisen metsän ennen kauppakirjojen tekoa vuonna 2005.

Vähemmälle huomiolle suuren yleisön tietoisuudessa jäi Pentti Linkolan lintutieteellinen ammattitaito.

Hän julkaisi yhdessä Olavi Hildénin kanssa Suuren lintukirjan jo 23-vuotiaana vuonna 1955. Myöhemmin hän oli 1960-luvulla yksi kirjoittajista suurteoksessa Pohjolan linnut värikuvissa.

Linkola myös rengasti lintuja yli 60 vuoden ajan. Vuonna 1974 Luonnontieteellisen keskusmuseon alainen Rengastustoimisto palkitsi hänet vuoden rengastajana.

Linkola oli kalastaja. Hän sai ennen eläkkeelle jäämistään pääelinkeinonsa verkkokalastuksesta Päijänteellä, Suomenlahdella, Keiteleellä, Mallasvedellä ja Vanajavedellä. Kalastus painottui talvikausiin ja käsityömenetelmiin. Hän vältti moottorikäyttöisiä apuvälineitä.

Vuosina 1961-1975 Linkola oli naimisissa Aliisa Linkolan (o.s. Lummes) kanssa. Avioliitossa syntyi kaksi tytärtä.

Yksi syy avioeroon oli toimeentulon heikkeneminen ja raskas ammattikalastus, jota mies halusi silti vääjämättä jatkaa.

Linkola sairastui 1990-luvun lopulla ykköstyypin diabetekseen. Hän kertoi myös joutuneensa käyttämään mielialalääkkeitä vaikean kliinisen depression hoitoon.

Vaikka Linkolan mielipiteet jakoivat kansaa – suurin osa suomalaisista todennäköisesti piti niitä liian radikaaleina – hänen kannanottojaan kuunneltiin.

Toisinajattelijaa arvostettiin ja tavallaan myös tarvittiin, mistä kertoo esimerkiksi hänen suosionsa Helsingin Sanomien vuonna 2014 tekemässä lukijaäänestyksessä. Siinä kysyttiin Suomen kansallisaarteita, ja Pentti Linkola sijoittui neljänneksi.

Itsekin hän osasi pohtia ja kyseenalaistaa omia mielipiteitään Hän esimerkiksi eroksi nuorena kirkosta, mutta liittyi siihen takaisin 2010-luvulla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lue myös:

Kirja-arvio: Päinvastoinajattelija Pentti Linkolan rysäinen elämä

Jari Laurikko
Pentti Linkola vuonna 1995.
Pentti Linkola vuonna 1995.
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (8)

Vastaa
Antsu
Nyt olisimme
häntä ja hänen tietojaan tarvinneet, mutta onneksi niitä on paljon tallennettu. Viisas kaukokatseinen mies joka ymmärsi jo vuosikymmeniä sitten mitä tulossa on. Toivotaan(epäilen) että ihmiskunta ottaa tästä tilanteesta opikseen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Justus
Vast: Nyt olisimme
Niin niin ,mutta Linkolan lailla eläviä ei ole valmiita vapaaehtoisesti kuin muutama promille nykyään.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Jannis_H
Väkiluku
Linkola puhui vuosikymmeniä maapallolla tapahtuvasta mielipuolisesta ihmisväestönkasvusta. Yhä edelleen tämä asia on tabu ja pahimmat kulttuurirelativistit selittävät, että se on ihmisoikeus kuten sekin, että 4,5-miljardin suuruinen kehitysmaalaisväestö on oikeutettu tulemaan tiheästi asuttuun Eurooppaan elätettäväksi ja moninkertaistamaan hiilijalanjälkensä
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jërëmiäs
Vast: Väkiluku
Vaikka liikakansoitus onkin maapallon kannalta ongelma, niin ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, eli yhteiskuntien pitää pystyä sopimaan mekanismit, joilla myös pakolaisuus on mahdollinen. Aika huono heitto tuo 4,5 mrd tulo, koska Eurooppa ei vastaanota sellaista pakolaismäärää. Jos/kun määrä kasvaa suuremmaksi kuin kantokyky, silloin pakolaiskriteerit muutetaan vain tiukemmiksi. Eli ihan normaalit sivistysyhteiskunnan periaatteet toimii hienosti. Valitettavasti en ymmärrä tuollaista pelkoa tai uhmaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
eläkenomi
Vast: Väkiluku
Linkola ilmeisesti näki, että vain provosoimalla tärkeä asia saadaan keskustelun piiriin. Lähestymistapa ei ollut oikea ja sen seurauksena meitä on nyt kertynyt muutama miljardi lisää. Oikeampaa olisi jo silloin ollut uhrata kaikki keinot ja voimavarat perhesuunnittelun ja ehkäisyvälineiden tarjontaan.

Erilaisten avustusjärjestöjen pitäisikin ottaa nämä asiat tärkeimmäksi tavoitteikseen. Sitä kautta vähenee tulevaisuudessa muu avustustarve automaattisesti.

Valtoillisella taholla avustukset olisi voitava kytkeä kunikin avustettavan maan väestönkasvuvastuuseen. Aika vaan koronasta huolimatta olla vähissä !
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
LEO LINDSTEDT
Yksinäisyys ja uhma
Nyt on oikea aika lukea ensimmäinen Finlandia -palkinnon saanut kirja., Erno Paasilinnan Yksinäisyys ja uhma. Kirja kertoo tinkimättömistä kirjailijoista mm. Pentti Haanpäästä ja Pentti Linkolasta. - erityisesti Linkolan arjesta kalastajana
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Rainer Kryssi
Ei elänyt sanojensa mukaan
"Älä tee niinkuin minä teen, vaan niinkuin sanon". Tämä ei ollut Linkolalta, mutta on lähellä hänen elämäänsä. Mikäs siinä oli elellä perintörahoilla ostetulla tilalla ja kalastaa omilla vesillä. Ja kritisoida muita. Linkola kovin kritoisoi mm. terveydenhuoltoa. Ihmisten pitää kuolla pois jos sairastuvat. Vaan kelpasi Linkolalle insuliini kun diabetes tuli. Jos Linkola olisi elänyt sanojensa mukaan, hän olisi kieltäytynyt lääkehoidosta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Seppo Koskelainen
Vast: Ei elänyt sanojensa mukaan
Linkola tiesi, että meistä ihmisistä tulee maapallon muuta elämää uhkaava laji. Maapallon luonto puolustautuu tätä liikaa lisääntyvää ja luontoa kuluttava lajia vastaan kehittämällä erilaisia tuhomekanismeja. Näitä pieniä tuholaisia viruksia kehittyy koko ajan erilaisia. Jotkut niistä tehoavat vain ihmislajiin ja tulevat vähentävämään varsinkin meitä vanhoja. Mutta tämä tuho ei riitä ja sotimisemme ei tapa riittävästi ihmisiä, siispä maapallon luonto puolustautuu nostamalla lämpötilaa. Se taas aikaansaa monenlaisia ihmisten populaatiota vahentäviä vaikutuksia, toivottavasti.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.