Onko 2010-luvulla mahdollista olla "täydellinen" isä? – raadollinen perheromaani kuvaa nykyaikaisen perhe-elämän vaikeutta

Petteri Lindholm

Olen käyttänyt suuren osan elämästäni mielikuvitukseeni pakenemiseen, sanoo ruotsalaiskirjailija Jonas Hassen Khemiri.

– Ensimmäisissä romaaneissani kirjoitin hahmoista, jotka pakenevat todellisuutta fantasiamaailmoihin ja ajatuksiinsa. Uuden kirjani lähtöpisteenä oli se, mitä tapahtuu, jos ei pakenekaan fantasioihinsa, Khemiri kertoo.

Khemirin 24-vuotiaana kirjoittama Ajatussulttaani oli julkaisuvuotenaan 2005 Ruotsin puhutuimpia romaaneja.

Khemirin kirjallisuuden kärkinimien joukkoon nostanut teos kuvasi murrosikäisen maahanmuuttajaperheen pojan Halimin kamppailua arabivanhempien ja ruotsalaisyhteiskunnan ristipaineissa. Kielenä toimi maahanmuuttajalähiöiden murtava blattensvenska.

Ruotsissa tunisialaiselle isälle ja ruotsalaiselle äidille syntynyt Khemiri on toki ulkomaalaistaustainen, mutta Halim-hahmon vaikean lähiöelämän sijaan kirjailija itse kasvoi Södermalmin hienostoalueella ja eli turvatun lapsuuden.

Teos syntyi Khemirin mielikuvituksesta, ei omasta elämästä.

Uutuuskirja Isän säännöt on kirjailijan henkilökohtaisin.

Khemiri alkoi kirjoittaa romaania ollessaan vuoden mittaisella vanhempainvapaalla nuorimman lapsensa kanssa.

Mikään lapsiperhearjessa ei olisi kiinnostavaa kirjallisuutta, Khemiri ajatteli.

– Sitten aloin kirjoittaa ylös jokapäiväisiä hetkiämme 1- ja 4-vuotiaideni kanssa, lapsiperhekaaoksen pieniä yksityiskohtia. Pian tajusin, että lapsiarjesta saa aikaan mitä jännitteisintä draamaa.

Jännite tulee pinnan alta tuntemuksesta, jota Khemiri ei uskaltanut ensin myöntää itselleen.

– Rakastamme tietenkin lapsiamme, ja isyys tuntuu taianomaiselta. Silti on hetkiä, jolloin haluaisin hetkeksi eroon lapsistani – enemmän kuin mitään muuta.

Kirjan taustana on pohjoismaalainen yhteiskunta, jossa vanhemmilta odotetaan täydellistä vanhemmuutta. Samaan aikaan korostetaan yksilöllisyyttä ja vapautta sekä kilpaillaan siitä, kuka elää (sosiaalisessa mediassa) jännittävintä elämää.

Se on vaikea yhtälö kahden kiljuvan lapsen kanssa.

Romaani kuvaa kymmentä lapsiperheen päivää, jolloin ulkomailla asuva isoisä tulee tapaamaan poikaansa ja tytärtään.

Poika, ruuhkavuosia viettävä kolmekymppinen päähenkilö, haluaa todistaa itselleen olevansa parempi kuin isänsä, jota ei juuri lasten nuoruudessa näkynyt. Samalla hän yrittää pelastaa lapsivuosien kadottamaa intohimoa naisystäväänsä.

Kymmenen päivän aikana päähenkilö, tämän sisko ja näiden isä setvivät isän poissaolon aiheuttamia haavoja. Useammin kommunikaatio epäonnistuu kuin onnistuu.

Vierailulla olevan isoisän ja päähenkilön käsitykset isyydestä törmäävät. Isoisän ikivanhojen käsitysten mukaan vaipanvaihto kuuluu äideille. Isä taas tavoittelee täydellistä vanhemmuutta esimerkiksi laatimalla excel-taulukoita parhaista mahdollisista rattaista.

Khemiri ei paljasta, kuinka henkilökohtainen romaani lopulta todella on.

Kirjailijan isäsuhde ei ole ollut helppo, muttei myöskään ihan niin hankala kuin kirjan päähenkilöllä.

Khemiri sanoo, että yksi kirjan ideoista on se, että perhesuhteita voi aina parantaa.

– Vaikka kirjan päähenkilöillä on vaikeuksia ymmärtää toisiaan, pienikin yhteisymmärryksen edistäminen voi olla valtava juttu. Sama pätee oikeaan elämään.

Jonas Hassen Khemiri Jaakko Mikkolan haastattelussa Turun kirjamessuilla lauantaina 5.10. Agricola-lavalla, kello 12.50–13.20.

Jonas Hassen Khemirin uutuuskirja kuvaa kymmentä lapsiperheen päivää. Jokaisella päivällä on eri kertoja.
Jonas Hassen Khemirin uutuuskirja kuvaa kymmentä lapsiperheen päivää. Jokaisella päivällä on eri kertoja.

Kuka?

Jonas Hassen Khemiri

Syntynyt 1978 Tukholmassa ruotsalaisäidille ja tunisialaiselle isälle.

Julkaissut 4 romaania ja 7 näytelmää.

Voitti vuonna 2015 Ruotsin arvostetuimpiin kuuluvan August-palkinnon romaanillaan Kaikki mitä en muista.

Yhdysvaltalainen, arvostettu kulttuurilehti New Yorker julkaisi vuonna 2017 Khemirin novellin.

Khemirin kirjoittama Vi som är hundra -näytelmä sai Suomen ensi-iltansa 3.10 Svenska Teaternissa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.