Tässä on kirjasyksyn kovin uutinen: romaani-Finlandia toisen kerran samalle kirjailijalle

Olli Jalonen, Siiri Enoranta ja Seppo Aalto saivat jokainen 30 000 euroa. Palkintotuomari Riku Rantalan mielestä valinnan tekeminen on järjetöntä.

Simopekka Virkkula

"Hyvät naiset ja herrat, arvoisa juhlaväki, vuoden 2018 Finlandia-palkinnon saaja on Olli Jalonen."

Palkintotuomari, kirjallisuustoimittaja Seppo Puttosen jännityksellä odotettu lause Suomen kansallisteatterin suurella näyttämöllä on kuin kaikua tammikuulta 1991.

Tuolloin jaettiin palkinto vuoden 1990 parhaalle kaunokirjalliselle teokselle ja voittajan nimi oli sama.

Olli Jalosen saavutus kirjataan Finlandia-palkinnon historiaan. Tähän mennessä kahteen voittoon on yltänyt vain yksi kirjailija, edesmennyt Bo Carpelan.

Jalosen tuore voitto tuli romaanista Taivaanpallo, jonka tapahtumat sijoittuvat 1600-luvun Lontooseen sekä syrjäiselle Saint Helenan saarelle.

Puttosen mukaan "Taivaanpallo kuvaa pienen pojan varttumisen kautta suurta ajatuksellista murrosta. Se on tiedon, opetuksen ja kasvun ylistyslaulu."

"Tarinan myötä tieto ja rationaalinen ajattelu lisääntyvät ja antavat paremman mahdollisuuden ymmärtää avaruuden ilmiöitä, tapahtumia maan päällä ja jopa ihmissuhteita."

Olli Jalonen on 64-vuotias Hämeenlinnassa asuva kirjailija ja filosofian tohtori. Hänen puolisonsa on kirjailija Riitta Jalonen.

Olli Jalonen tunnetaan syvällisenä pohdiskelijana, lukuisat kerrat palkittuna ja kriitikkojen ylistämänä mutta suhteellisen pienilevikkisen kirjallisuuden tekijänä.

30 000 euron Finlandia-palkinnosta kisasivat loppuvaiheessa Jalosen lisäksi Pauliina Rauhala, Jari Järvelä, Katja Kettu, Lars Sund ja J. Pekka Mäkelä.

Joukkomurhia tehtaan varjossa

Sisällissodan rankka muistovuosi huipentuu Kuusankosken suunnalta kantautuviin laukauksiin.

Tehdaspaikkakunnan tapahtumista vuonna 1918 kertova Seppo Aallon teos Kapina tehtaalla (Siltala) on vuoden Tieto-Finlandian voittaja.

Jo kilpailun esiraati kehui kirjan yleispätevyyttä. Vaikka keskiössä on vain yksi paikkakunta, kirjailija tuo taidokkaasti esille koko sodan taustat ja tapahtumat.

Lopullisen voittajavalinnan teki dokumenttielokuvistaan tunnettu ohjaaja Virpi Suutari. Hänen tulkintansa mukaan Aallon kirjan tärkein päämäärä on etsiä sumun keskeltä totuutta.

"Teos ei ole tunteeton, mutta se uskaltaa tutkia ja kertoa kauheista asioista viileästi."

"Teos pakotti pysähtymään faktojen äärelle: paikka paikalta, tapahtuma tapahtumalta, nimi nimeltä. Oli kuin olisi ollut läsnä totuuskomission istunnossa."

Suutarin mielestä voittajateos muistuttaa, "kuinka ohuen kuoren varassa sivistys ja järki lepäävät ja miten helposti irrationaaliset voimat voivat lähteä liikkeelle otollisissa olosuhteissa".

Vuonna 1951 syntynyt Seppo Aalto on Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian dosentti.

Aalto on kirjoittanut lukuisia kirjoja, joiden aiheina ovat olleet Suomen historia Ruotsin ajalla sekä helsinkiläinen urheiluhistoria. Aallon edellinen kirja oli Kruununkaupunki. Vironniemen Helsinki 1640–1721 (SKS 2015).

Tieto-Finlandian finaaliin ylsivät tänä vuonna Aallon kirjan lisäksi Tuomas Aivelon Loputtomat loiset (Like), Kaisa Haataisen ja Sanna-Mari Hovin Monarkian muruset – Kaiken maailman kuninkaallisia (Johnny Kniga), Helena Ruuskan Hugo Simberg. Pirut ja enkelit (WSOY), Risto Siilasmaan ja Catherine Fredmanin Paranoidi optimisti – Näin johdin Nokian murroksessa (Tammi) sekä Ville Similän ja Mervi Vuorelan Ultra Bra – Sokeana hetkenä (WSOY).

Nuorisokirja pakottaa ajattelemaan isoja asioita

Tamperelaisen Siiri Enorannan Tuhatkuolevan kirous (WSOY) selvisi lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittajaksi.

Ratkaisu syntyi, vaikka palkintotuomari, tv-tuottaja Riku Rantalan mielestä valinta hyvin erilaisten kirjojen joukosta oli järjetön.

Näin Rantala selitti Kansallisteatteriin kokoontuneelle kirjallisuusväelle:

"Tässä koko Finlandia-hommassahan, hyvä yleisö, ei ole järjen hiventä."

"Pidetään kilpailut. Mukana ovat kuulantyöntäjä, balettitanssija, kuviouimari, sprinttihiihtäjä, saksofonisti ja maratoonari. Kuka saa kultaa? Ja millä perusteella?"

Lopulta Rantala teki päätöksen silkan tunteen varassa. Metodi johti Siiri Enorannan kirjaan, "rohkeasti kerrottuun, suureen, kansainvälisen tason tarinaan, joka pitää otteessaan alusta asti".

Rantalan mielestä Enorannan "mitä suurimmassa määrin mielikuvituksellinen maailma inspiroi pohtimaan kaikkein polttavimpia todellisen maailman kysymyksiä".

Rantala pysähtyi kirjan äärellä tuumailemaan ympäristön tulevaisuutta, yksilön vastuuta, sukupuolirooleja, rakastamisen vaikeutta, väkivaltaa, totuuden jälkeistä aikaa sekä oikeaa ja väärää.

Vuonna 1987 syntynyt Siiri Enoranta oli nyt finaalissa kolmatta kertaa. Vuonna 2015 ehdokaskirja oli Surunhauras, lasinterävä (WSOY).

Enorannan lisäksi finaalikierrokselle ylsi viisi muuta teosta. Ne olivat Magdalena Hain Kolmas sisar. Royamen aikakirjat 1 (Otava), Maija ja Anssi Hurmeen Skuggorna/ Varjostajat (S&S), Riina Mattilan Järistyksiä (WSOY), Sanna Sofia Vuoren ja Linda Bondestamin Ägget/Muna (Förlaget/ Teos) sekä Taru Anttosen ja Milla Karppisen toimittama Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) (Into).

Juttua on korjattu 28.11. kello 16:45: Toisin kuin jutussa aiemmin luki, Siiri Enoranta oli nyt finaalissa kolmatta kertaa.

Lue myös: "Tämähän on kuin nykypäivä", totesi Finlandia-palkitun Seppo Aallon ystävä lukiessaan, mitä ennen kansalaissodan syttymistä Kymintehtailla tapahtui