Kulttuuri

Kiusatusta koulutytöstäkoston enkeliksi

Kaltoin kohdellun teinitytön raivo pääsee valloilleen yhdentekevässä uudelleenfilmatisoinnissa.
Kaltoin kohdellun teinitytön raivo pääsee valloilleen yhdentekevässä uudelleenfilmatisoinnissa.

★HHHH

Carrie. Ohjaaja Kimberly Peirce. Kinopalatsi 3 & 6. K16, 1 h 40 min.

Brian De Palman ohjaama Stephen KinginCarrie-romaanin filmatisointi valmistui vuonna 1976. Suomessa elokuva kiellettiin aikanaan vuosikausiksi ennen 1990-luvun alun ensi-iltaansa. Kauhugenren kaanoniin nostetun ja lajityyppinsä yhdeksi merkkipaaluksi mainitun elokuvan remake jää useiden uudelleenfilmatisointien tapaan hailakaksi vanhan lämmittelyksi. Vanhan ja uuden version vertaaminen ei toki tee oikeutta uusio-Carrielle, mutta tätä on vaikea sivuuttaakaan.

Elokuvan nimihenkilö Carrie (Chloë Grace Moretz) on arka ja hyljeksitty koulutyttö, jota kiihkouskovainen yksinhuoltajaäiti (Julianne Moore) on alistanut pienestä pitäen perisynnillä pelottelulla ja fanaattisilla kasvatuskeinoilla. Traagisessa kauhutarinassa Carrien kuukautisten alkamisesta liikkeelle lähtevä tapahtumaketju johtaa siihen, että tyttöparan elämän iloisimmaksi illaksi luulemat prom-tanssiaiset vaihtuvat verilöylyksi, kun julmasti kiusattu teini päästää telekineettiset voimansa valloilleen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nuorta yleisöä entistä selvemmin kosiskelevan uuden Carrien päivitykset ovat lähinnä kosmeettisia. Tarinan tasolla koulukiusaaminen on saanut lisäulottuvuuksia kännykkäkameroiden ja sosiaalisen median myötä.

Tämän päivän cgi-tekniikka taas takaa elokuvalle ulkoisesti näyttävän mutta hengettömältä tuntuvan finaalijakson. De Palman Carrien sinisen ja punaisen väreille rakennettu huipennus vaikuttaa edelleen omaperäisemmältä kuin inflaation kärsineillä digiefekteillä hurvittelu 2000-luvun Carriessa.