Naisen valinnan vapaus

TS/Future Film<br />Lady Chatterley (Marina Hands) ja metsänvartija (Jean-Louis Coulloc'h) löytävät toisensa.
TS/Future Film
Lady Chatterley (Marina Hands) ja metsänvartija (Jean-Louis Coulloc'h) löytävät toisensa.

HHHH

Lady Chatterley. Ohjaaja Pascale Ferran. Thalia. K13, 2 h 48 min.

Tiedättekö mitä yhteistä on huoralla ja näyttelijättärellä? No tietysti se, että molemmat joutuvat hankkimaan tienestinsä teeskentelemällä orgasmeja. Kyseisen ilmaisun vakuuttavuuteen tulin kiinnittäneeksi huomiota Lady Chatterleyn uusimmassa filmatisoinnissa, jossa aiheen eroottisuus tuotiin esille ihailtavan luonnollisena ja miellyttävänä.

Nykyviihteessä seksiä korostetaan turhan usein kaiken paljastavana suorituksena katsojaa minuuttitolkulla vaivaannuttavien ähinöitten säestämänä. Onneksi naisohjaaja Pascale Ferran on tajunnut mieskirjailija D.H. Lawrencen romaanin kriittisen analyysin 1920-luvun konservatiivisesta yhteiskuntamallista. Sen tunkkaisessa ilmapiirissä luokka- ja sukupuolijako määritteli tarkoin ihmisten aseman omassa ympäristössään.

Lady Chatterley on tarina kaksinaismoraalia vastaan kapinoivasta vaimosta, joka valitsee seksikumppanin tylsän avioliittonsa ulkopuolelta ja säätyään alemmasta palkollisesta. Ensimmäisessä maailmansodassa haavoittuneen aatelisen avio-siippansa hoivaamiseen kyllästynyt hienostorouva käyskentelee rappeutuneen sukukartanon metsässä ja kerran narsisseja poimiessaan osuu juron riistanvartijan vajalle. Hän solmii siellä tapaamansa raavaan miehen kanssa salasuhteen vailla vähäisintäkään katumusta. Kummatkin katkaisevat pikkuporvarillisuuden kahleensa nauttiessaan hökkelissä tai kukkakedolla viettiensä tyydyttämisestä ja aistillisesta ilosta.

Ohjaaja pohjustaa intohimon leimahtamista maalailemalla viipyilevästi kevään puhkeamista täyteen vehreyteensä ja taltioimalla lemmenparin intiimit kohtaukset ensin aikakauden häveliäisyyttä noudattaen. Palatakseni arvosteluni alkuun, niin juuri Marina Handsin eläytyneen näyttelijäsuorituksen ansiosta nuo jaksot ovat kiihottavampia ja rohkeampia kuin mitkään pornofilmien levittelyt. Fyysinen alastomuus tulee mukaan vasta teoksen viimevaiheissa, mutta hyvin kauniina ja vapauttavana antautumisena. Kyse ei ole vain kiristävien vaatteiden riisumisesta vaan myös viattomuuden tunnustamisesta.

Lady Chatterley on hieno kertomus miehen ja naisen uskalluksesta tasavertaisina ihmisinä rakastua toisiinsa ilman synnillisyyden tai syyllisyyden taakkoja. Pascale Ferranin versio tuo julki molempien pelottomuuden uhmata läheistensä katkeraa kateutta, unohtamatta silti kuinka vaikea on kokea suurta luvatonta rakkautta jota ilman ei voi elää. Hellävaraista elokuvaa olisi tosin voinut loppupäästä hieman tiivistää käyttämällä ohjaajan muutenkin runsaasti viljelemiä välitekstejä.

TAPANI MASKULA