Vastenmielistä väkivaltaviihdettä

TS/Nordisk Film<br />Pikkunilkki Joe (Paul Walker) palvelee mafiaa.
TS/Nordisk Film
Pikkunilkki Joe (Paul Walker) palvelee mafiaa.

Raakuuksilla mässäilevän toimintajännärin Running Scared päähenkilö on pikkunilkki Joe (Paul Walker), joka hoitelee hämärähommia mafian palveluksessa. Kun naapurin venäläisperheen pikkupoika ampuu ilkeää isäpuoltaan Joen kätköistä löytyvällä aseella, alkaa tolkuton takaa-ajo, jossa Joe etsii poikaa, rikollispomot palkollistaan ja korruptoituneet poliisit vähän jokaista.

Ruumiita piisaa, veri lentää ja fuck-sanaa viljellään dialogissa enemmän kuin Tarantinon elokuvissa yhteensä. Tunkkainen musiikkivideoestetiikka heiluvine käsivarakuvauksineen ja sinisävyisiksi toonattuine kuvineen on tavallistakin puuduttavampaa katsottavaa, kun sisältöä elokuvasta ei löydy nimeksikään.

Renny Harlinin taannoisen Mindhunters -kalkkunan käsikirjoituksesta kyseenalaista kunniaa nauttivan Wayne Kramerin mauttoman väkivaltafilmin mieshahmot ovat kaikki tyynni kliseisiä yhden ominaisuuden tyyppejä. Halpahintaisen testosteronipullistelun taustalla näyttäytyville naisille on varattu tuttuun tapaan roolit kotona kokkaavana vähäpukeisena pikkuvaimona, tahdottomana uhrina ja hyväsydämisenä huorana. Onpa omaperäistä.

Väkivaltaa estetisoiva ja erotisoiva, tympeän seksistinen rymistely on paitsi kertakaikkisen typerää macho-bullshittiä, myös vastenmielisen kaksinaismoralistinen elokuva.

PÄIVI VALOTIE

• Running Scared . Ohjaaja Wayne Kramer. (Kinopalatsi 5)