Orastava teini-ikä tavoittaa velhotkin

TS/<br />Liekehtivä pikari johdattaa Harry Potterin vaaralliseen turnaukseen.
TS/
Liekehtivä pikari johdattaa Harry Potterin vaaralliseen turnaukseen.

Jos olisin ollut yhdentoista tai kahdentoista vanha, kun luin ensimmäisen Harry Potter -kirjan, minusta olisi luultavasti tullut sarjan suuri fani.

Vaikka J. K. Rowlingin kirjoittamat nuortenfantasiat käsittelevät päällisin puolin kaikkea eriskummallista ja hupaisaa kuten taikuutta, loitsuja ja muuta noituuteen liittyvää, pohjimmiltaan ne ovat melkoisen perinteikkäitä koulunkäyntikuvauksia - sillä erolla, että tapahtumapaikkana on tutun peruskoulun sijaan Tylypahkan sisäoppilaitos.

Rowlingin ansiona on tietenkin sekoittaa fantasiaelementit arjen puurtamiseen niin, että kummatkin puolet yhdessä kuljettavat juonta eteenpäin.

Sarjan neljännessä elokuvassa Harry Potter ja liekehtivä pikari tarinan koulua käsittelevä osuus on ottanut askeleen teinimpään suuntaan: Tylypahkassa järjestetään tanssiaiset, joiden jännittäminen ja etenkin tanssiparin valitseminen aiheuttavat tirskuntaa, pieniä ihastumisia ja tavallista pidempiä katseita. Varsinaisilla oppitunneilla liehakoidaan taikuudella ja erikoisefekteillä.

Keskeiset henkilöt eivät oikeastaan ole muuttuneet sitten viime näkemän: Harry on edelleen oikeamielinen ja rohkea, paras kaveri Ron yhä hieman pelokas mutta silti rehti, ja poikatyttö Hermione on tuttuun tapaan ahkera ja sisukas. Daniel Radcliffe, Rupert Grint ja Emma Watson ovat rooleissa kotonaan, mutta jäävät aiempien osien tapaan kapeiden luonteenpiirteiden ja rajoittuneen ilmaisun vangeiksi.

Samaa voi sanoa sivuhahmoista - opettajista ja oppilaista - jotka on luonnosteltu taustalle yhden tai kahden pääominaisuuden mukaan.

Vahvimmin arkinen kohtaa fantasian tällä kertaa velho-oppilaiden taitoja punnitsevassa moniottelussa, jonka kolme vaarallista "urheilusuoritusta" rytmittävät filmin rakennetta, määräävät pitkälti sen tunnelmaa ja johdattavat tapahtumat lopulta Harryn päävihollisen, Lordi Voldemortin ensimmäiseen konkreettiseen esittäytymiseen.

Aiempaa pelottavampi

Jos Rowlingin ja käsikirjoitukset sarjan kaikkiin elokuviin tehneen Steve Klovesin yksi piristävistä oivalluksista oli alkujaan särmikäs tarinamaailma ja sen ylläpitäminen, neljäs filmi todistaa samaa kuin kaksi edellistäkin jatko-osaa: Tylypahkan käytävät ja lähimaastot on koluttu tähän mennessä jo niin moneen kertaan, etteivät ne enää yllätä ainakaan kriittistä aikuiskatsojaa. Tosin pitää muistaa, että ainakin filmin piirtämän jyrkkien vastakkainasettelujen perusteella sen ydinkatsojia ovat pikemminkin nuoret ja varhaisnuoret.

Joka tapauksessa käsikirjoituksessa on tällä kertaa jouduttu turvautumaan entistä räikeämpiin temppuihin sen perustelemiseksi, että Harry on vielä neljäntenäkin opiskeluvuotenaan Tylypahkan näyttävimpien tapahtumien keskipiste. Arveluttavinta kaikessa on, että vaikka ystävät ja opettajat kaikki vannovat jossain vaiheessa olevansa Harryn tukena tämän koitoksissa, joutuu Potter-parka silti kohtaamaan moniottelun vaarat täysin omin nokkineen.

Tämä on yksi syy siihen, miksi Liekehtivä pikari on pelottavampi kuin edeltäjänsä. Toinen jännitystekijä liittyy Ralph Fiennesin esittämään Voldemortiin, jonka osuus elokuvassa on lyhyt, mutta kieltämättä kauhistuttava.

Latteampi kuin pitäisi

Kolmannessa osassa värisävyillä ja kuvakulmilla tyylitelleen meksikolaisohjaaja Alfonso Cuarónin jälkeen brittiläinen Mike Newell palauttaa kerronnan jälleen neutraalin toteavaksi. Ratkaisu jättää sujuvasti tilaa erikoistehosteille, mutta tekee elokuvasta latteamman kuin olisi tarpeen.

Esimerkiksi 14-vuotiaan Harryn orastavasta kiinnostuksesta seurusteluun tai Ronin tuntemasta mustasukkaisuudesta olisi rohkeammalla tulkinnalla saanut aikaan hersyvämpiäkin hetkiä kuin pelkkiä sievisteleviä nyökkäyksiä epämukavien tilanteiden suuntaan.

Samoin Harryn kylpykohtaus, ilmiselvä seksuaalisen heräämisen allegoria, on kikatteluhuumorin sävyttämänä jaksona nolostuttava lähinnä kömpelön toteutuksensa takia.

Edellisten osien esimerkkiä noudattaen neljäs filmi varoo turhan tarkkaan ottamasta harha-askeleita mihinkään sellaiseen suuntaan, joka mahdollisesti ärsyttäisi kirjan lukeneita. Kahden tunnin ja neljänkymmenen minuutin elokuvassa se tarkoittaa, että mukana on paljon tyhjäkäyntiä ja tarpeettoman laajoiksi paisuneita kohtauksia.

Lopputeksteihin mennessä juonenkäänteitä on kyllä kieputettu nokan edessä kiitettävän paljon, mutta kehitystä hahmojen tai sarjan laajemman kaaren osalta on tapahtunut harmittavan vähän.

TANELI TOPELIUS

Harry Potter ja liekehtivä pikari . Ohjaaja Mike Newell. (Kinopalatsi 1 & 2 ja Julia 1)

TS/Warner Bros. Ent.<br />Harry (Daniel Radcliffe) joutuu neljäntenä Tylypahkan opiskeluvuotenaan ottamaan tahtomattaan osaa velhotaitoja punnitsevaan moniotteluun. Hermione (Emma Watson) auttaa tapansa mukaan pulmatilanteissa.
TS/Warner Bros. Ent.
Harry (Daniel Radcliffe) joutuu neljäntenä Tylypahkan opiskeluvuotenaan ottamaan tahtomattaan osaa velhotaitoja punnitsevaan moniotteluun. Hermione (Emma Watson) auttaa tapansa mukaan pulmatilanteissa.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.