Elokuva-arvostelut

Kuoropojat

Viehättävän vanhanaikaisesti toteutettu ranskalaisdraama Kuoropojat sijoittuu 1940-luvun lopun poikakouluun, jonka oppilaat on luokiteltu ongelmalapsiksi. Sisäoppilaitosta hallitsee sadistinen rehtori, internaatin opetusmenetelmät ja kurinpito perustuvat julmille rangaistuksille.

Kouluun saapuva uusi opettaja ymmärtää, että oikeasti lapset eivät ole pahoja vaan pikemminkin onnettomien olosuhteiden uhreja, jotka ansaitsevat parempaa. Tarkoitus ja toivo hyljeksittyjen poikien elämään löytyy musiikista, kun opettaja alkaa isällisesti johdattaa luokkaansa kuorolaulun pariin.

Tyylitellyt luontodokumentit Mikrokosmos ja Siivekäs muutto tuottaneen Christophe Barratierin esikoisohjaus on kaunista katseltavaa ja korviahivelevää kuunneltavaa. Barratierin itsensä myös käsikirjoittamaa fiktiota vaivaa kuitenkin liiallinen tunnistettavuus ja ennakoitavuus.

Kuoropoikia voi aivan syystä kritisoida kovin kaavamaisesta juonesta ja kliseisistä henkilöhahmoista. Elokuvalla ei ole juurikaan uutta tarjottavaa lukuisiin vastaaviin koulukuvauksiin, joiden sympaattinen sankari on oikeamielinen opettaja aseenaan jokin taiteenlaji, kuten kirjallisuus, musiikki tai kuvataide.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Elokuvan humaanin perusvireen ja lapsen oikeuksia puolustavan sanoman takia sen heikkouksia on kuitenkin aika paljon valmis katsomaan sormiensa läpi. Lohdulliset ja hyvän mielen jälkeensä jättävät tarinat kun ovat joka tapauksessa kertomisen arvoisia ja niitä tuntuu olevan yhä vähemmän tarjolla aina vain raaistuvilla ja ilkeyksille perustuvilla viihdemarkkinoilla.

Ehkäpä osaltaan juuri tämän takia Kuoropojat on myös kerännyt sankasti katsojia kotimaassaan Ranskassa. Toinen syy on varmastikin elokuvaa varten sävelletty hieno musiikki, jota heleä-ääninen poikakuoro esittää aivan ihastuttavasti.

PÄIVI VALOTIE

• Kuoropojat . Ohjaaja Christophe Barratier. (Kino Thalia)