Ken Park

Rullalautailua pontevasti harrastanut Larry Clark hankki kuuluisuutta parilla teininuorison ajanviettoa dokumentoineella valokuvakirjallaan, joissa hän eräiden mielestä härskisti hyödynsi ystävystymistään Los Angelesin skeittijengeihin.

Kuusikymppiseksi vaariksi Clark osoitti joka tapauksessa rehellistä ymmärtämystä kaduilla maleksivia amerikkalaislapsia kohtaan siirryttyään elokuvaohjaajan pallille rujon kaunistelemattomissa teoksissaan Kids (1995) ja Another Day In Paradise (1998). Näiden rankkojen puheenvuorojen jälkeen Clark on vain koventanut äänenpainojaan, sillä sekä Bully (2001) että Ken Park (2002) joutuivat useissa maissa sensuurien silmätikuiksi ja kokonaan kiellettyjen filmien listalle.

Hänen viimeisin ohjauksensa käynnistyy jaksolla, jossa skeittipuistossa viilettävä poika ampuu hymyillen päänsä pistoolilla tohjoksi. Sitten elokuvassa seurataan samaan kaveriporukkaan lukeutuvien nuorten virikeköyhää ja lohdutonta lamaannusta esikaupunkilähiössä. Perheissään he ovat teeskentelevien, töykeiden, urkkivien tai insestiä harjoittavien aikuisten pompoteltavana vailla omaehtoisia valintoja. Tylsyys henkisesti ahdistavissa loukoissa patoutuu melkein käsikosketeltavaksi väkivallaksi, jota murrosikäiset yrittävät epätoivoisesti hukuttaa tunteettoman seksin hekumaan.

Larry Clark ja elokuvan toisena ohjaajana toiminut, kuvaajana paremmin tunnettu Ed Lachman eivät heristele sormeaan järjestäessään kameran eteen karhean uskottavia kohtauksia. Heissä on kuitenkin hiukan tirkistelijän vikaa ja amatöörinäyttelijöiden uhraaminen kotitekoisen realismin mallinukeiksi herättää katsojassa epäilyjä filmissä käytettyjen keinojen tarkoitusperistä.

Kyseenalaisuuksien vastapainoksi ohjaajan tyylitaju täsmentyy pienissä, rujoissa omituisuuksissa. Purkautumistaan odottava, lukkiutunut vihan ilmapiiri tihentyy mainiosti esimerkiksi särkyneen peilin tai jalkapuolen koiran hahmossa. Vastaavia oivalluksia ei koskaan tapaa valheellista mielihyvää jakavissa jenkkituotteissa. Kaikessa karmivuudessaan Ken Park saattaa aiheuttaa joissakin katsojissa torjuntareaktioita, mutta ainakaan kaksinaismoraalista filmiä ei voida syyttää.
TAPANI MASKULA

Ken Park. Ohjaajat: Larry Clark ja Ed Lachman. (Julia 2).