Piispa Arsenille ikonimaalaus on vapaata

Piispa Arseni esittelee vastikään maalaamaansa marttyyripiispa Henrikiä esittävää ikonia, joka on nähtävänä Hirvensalon taidekappelissa.
Piispa Arseni esittelee vastikään maalaamaansa marttyyripiispa Henrikiä esittävää ikonia, joka on nähtävänä Hirvensalon taidekappelissa.

Turun Sanomat

MATTI LEHTONEN

– Valitettavan vähän jää nykyään aikaa maalaamiseen, vain vapaa-ajalla. Työskennellessäni 17 vuoden ajan Valamon luostarissa varainhoitajana ja varajohtajana yksi tehtävistäni oli nimenomaan ikonimaalaus, kertoo piispa Arseni.

Hänen töitään on parhaillaan esillä Hirvensalon taidekappelissa. Varhaisin esillä oleva ikoni on vuodelta 1979 ja tuoreimmat tältä vuodelta. Esillä on myös aivan uusi marttyyripiispa Henrikiä, kappelin nimikkopyhimystä esittävä teos. Se nähdään nyt ensimmäistä kertaa.

Näyttely on toteutunut Taidekappelin taiteellisen johtajan Hannu Konolan aloitteesta.

Perinne elää
ajassamme

– Ikonimaalauksen traditio ulottuu aina ensimmäiseen vuosisataan asti. Ikonihan tarkoittaa kuvaa, ja sillä viitataan erityisesti kristillisestä teemasta maalattuun kuvaan. Varhaisimmat ikonit on maalattu Rooman katakombien seiniin, Arseni kertoo.

Vanhimmat säilyneet puulle maalatut, jollaisiksi ikonit nykyään mielletään, ovat 500-luvulta.

– Niitä on jäljellä hyvin vähän. 600-luvulla oli vallalla ikonoklasmiksi (kuvainraasto) kutsuttu harhaoppi, joka ei suvainnut mitään kristillisiä kuvia. Tuolloin ikoneja tuhottiin valtavat määrät.

Arseni ei kuitenkaan pidä parintuhannen vuoden mittaista perinnettä raskaana vaan mieltää sen olevan elävä myös omassa ajassamme. Päinvastoin kuin yleisesti ajatellaan, hän toteaa ikonimaalauksen olevan yllättävänkin vapaata.

Vaikutteita
monelta taholta

Arseni aloitti maalaamisen vuonna 1975 ollessaan 22-vuotias. Kaikkiaan hän on maalannut satoja ikoneita, lähemmäs tuhat.

– Omaa tyyliäni voisi luonnehtia postmodeniksi. Olen omaksunut vaikutteita muun muassa keskiajan venäläisistä ikoneista, Italian varhaisrenessanssista ja bysantista. Esillä ovat monet niin tyylillisesti kuin ajallisestikin erilaiset piirteet. Vaikutteita on nykyään helppo kerätä, sillä kirjoja on paljon ja matkustaminen on helppoa.

– Käytännön tarpeet, esimerkiksi tilaukset ohjaavat aihevalintojani. Maalatessani omaksi ilokseni valitsen aiheen aina kulloisenkin kiinnostuksen kohteen mukaan. Samasta aiheesta syntyy vuosien mittaan useita eri variantteja.

Arseni kertoo Jumalanäidin, siis Neitsyt Marian olevan lempiaiheensa. Erityisesti niin Kazanin Jumalanäitiin hän on erityisen mieltynyt sen tyynen yksinkertaisuuden vuoksi. Myös Arsenin omassa tuotannossa on Kazanin Jumalanäidin tyyliin maalattuja ikoneita.

Oppi
japanilaiselta

Piispa Arseni ei ollut alunalkaen ortodoksi vaan luterilainen. Hän kääntyi ortodoksiseen uskoon vuonna 1978. Vuosina 1979–83 hän opiskeli Kuopion pappisseminaarissa sekä myöhemmin Leningradissa ja Kreikassa.

Hänellä on paraikaa tekeillä Laatokan Valamon kahden pääkirkon ikonostaaseja käsittelevä väitöskirja.

Ikonimaalausta hän on opiskellut japanilaisen Petros Sasakin johdolla.

Arseni työskentelee nykyään Lapinlahden ortodoksisessa kirkossa. Hän on myös Kuopion piispan apulaispiispa.

Piispa Arsenin ikoneita on esillä Hirvensalo taidekappelissa (Seiskarinkatu 35) 14. helmikuuta 2010 saakka.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.