Kulttuurin kolumnit

Ari Väntänen: Pekkaa parempi Tommie

Häntä nimiteltiin Hullu-Tomiksi, mutta hänen oikea nimensä oli Tommie Mansfield. Ei se virallinen nimi ollut, mutta oikea kuitenkin. Hän ajeli ympäri Turkua polkupyörällä, kitarapussi tarakalla.

Virallisesti hän oli Pekka Nurmi, vuonna 1940 syntynyt omalaatuinen kaveri, joka 1950-luvun puolivälissä teki mandoliinista sähkökitaran ja opetteli soittamaan rock’n’rollia korvakuulolta. Ulkomaille muuttanut isosisko lähetteli hänelle levyjä tarunhohtoisesta Amerikasta asti.

Parikymppisenä hän näki Jayne Mansfieldin tähdittämän elokuvan ja alkoi kutsua itseään Tommie Mansfieldiksi. Se ei ollut taiteilijanimi vaan uusi henkilöllisyys. Hän ei enää vastannut, jos joku puhutteli Pekaksi.

Hänellä oli ollut epäonni syntyä Pekka Nurmeksi, mutta Tommie Mansfield hän halusi olla. Tommie oli Tennesseen tasankojen sankari, jolla ei ollut Pekan menneisyyttä, kylähullun mainetta eikä ongelmia.

Tommie Mansfield on turkulainen legenda, josta voi lukea Föribeat-sivustolta. Omana aikanaan hänet tunnettiin loistavana kitaristina ja kummana tyyppinä. Hän ihannoi Amerikkaa sokeasti ja pukeutui kuin cowboy, mutta ei suostunut käyttämään vyötä, jolloin housut olivat alati vaarassa pudota. Hän söi kylmiä maksajalosteita, marmeladia ja hedelmäsäilykkeitä ja siteerasi ulkomuistista Tex Willeriä. Hänen kotinsa oli haiseva hellahuone, jonka ainoa mukavuus oli vanha patja. Tavaroista tärkeitä olivat vain kitarat, joita hän korjaili ja rakensi muillekin.

Tommie soitti bändeissä mutta ei ollut helppo soittokaveri. Huonoissa fiiliksissä hän ei pystynyt soittamaan lainkaan ja haukkui muita soittotaidottomiksi kommunisteiksi. Hyvänä päivänä hän soitti sielukkaasti kuin vanha bluesmies. Bändikaveri Kari Purssila kertoi Turku Rock Cityn haastattelussa, että kun Mansfield soitti ilman paineita ja hurmioitui, ”mies alkoi itsessään soida.”

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tommien omalaatuisuuden syitä voi vain arvailla. Lapsuuden aivokalvontulehdus oli jättänyt kroonisen päänsäryn, johon oli syötävä särkylääkkeitä jatkuvasti. Hänen käytöksensä tuo mieleen myös autismin kirjon oireyhtymät.

Mutta ne olivat lähinnä Pekka Nurmen ongelmia. Tommie Mansfield oli juuri sellainen kuin pitikin.

Kuusikymmentäluvun alussa Tommie soitti manageri Helge Siimeksen kesäkiertueella ja jammaili rautalankayhtyeiden kanssa päästäkseen testaamaan niiden amerikkalaisia sähkökitaroita. Sitten hän hurahti countryyn ja alkoi käyttää keikoilla stetsonia.

Kesällä 1969 Mansfield kitaroi Informationissa, joka soitti mielenosoituskeikan rockmusiikin saamiseksi Turun musiikkijuhlien ohjelmistoon. Protesti puri: Kari Purssila, Olli Pellikka ja kumppanit saivat järjestää Ruisrockin jo seuraavana kesänä. Tommie soitti siellä, eikä häntä tahdottu saada lähtemään lavalta.

”Hänellä oli ollut
epäonni syntyä
Pekka Nurmeksi,
mutta Tommie Mansfield hän halusi olla.”

Tommie soitti Information-kavereidensa kanssa Uudenmaankatu 15 -yhtyeessä ja perusti sen jälkeen Jussi Raittisen kanssa Tommie Mansfield Groupin. Yhtyeen ideana oli palauttaa arvoonsa alkuperäinen rock’n’roll. Bändin ja Mansfieldin ainoa albumi ilmestyi vuonna 1972. Svart Records julkaisi vinyylin tänä vuonna uudelleen.

1970-luvulla Mansfield kyllästyi rockiin ja keskittyi countryyn. Hän kävi viimeisen kerran studiossa Tuomari Nurmion ja Esa Pulliaisen kanssa, mutta tulosta ei syntynyt. Tommie ei päässyt fiilikseen. Hän moitti kollegojaan työläismuusikoiksi ja kaipaili ääneen kalapullia, jäätelöä ja Tennesseen preerioita.Pekka Nurmi menehtyi sairauskohtaukseen 80-luvun alussa kotonaan Turussa. Hänen kuolemastaan tulee kesällä kuluneeksi 35 vuotta.

Tommie Mansfield ei kuole koskaan.

ts.kulttuuri@ts.fi

Kirjoittaja on musiikkitoimittaja

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
F. Coe
Pari muistikuvaa Tommiesta
Jostain 70-luvun puolivälistä muistan Tommien sotkemassa suikka päässä fillarilla kohti keskustaa Hämeentiellä, nykyisen T-sairaalan kohdalla. Taisi asua silloin Vanhalla Hämeentiellä Nummenpakalla.
Viimeisen kerran tapasin hänet kesällä -79 kun olin purkamassa taloa Juhannuskukkulalla. Tommie asui lähistöllä ja ilmestyi työmaalle näppäilemään kitaraansa. Jotain siinä varmaan juteltiinkin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.