KONSERTIT
Tyynyt
Dynamossa lauantaina 23.4.
otain on tekeillä. Dynamossa on utelias tunnelma, sillä turkulainen Tyynyt on nousemassa ensimmäistä kertaa kotiyleisönsä eteen. Paikalla on mukavasti väkeä ottaen huomioon, että usein uransa alussa olevat yhtyeet saavat soitella kotikaupungeissaankin autioille baareille.
Tyynyt ei ole noussut lavalle täysin tyhjästä. Yhtye on saanut kehuja Ystävät hämärän jälkeen -debyyttialbumistaan, ja muun muassa Ari Väntänen nosti Turun Sanomissa sen yhdeksi viime vuoden turkulaisista levyistä. Ja vaikka yhtye on uusi, on soittajissa tuttuja hahmoja paikallisista pikkubändeistä. Moni on saattanut törmätä aiemmin erityisesti lavan oikealla puolella seisovaan kitaristi-laulajaan Jari Oisaloon.
Oisalolla on enemmänkin taustaa turkulaisessa indie-musiikissa: tunnetuin on viime vuosikymmenellä nelisen albumia julkaissut Wojchiec, mutta jotkut muistanevat myös vuosituhannen vaihteessa yhden albumin tehneen Stanislawin. Yhtyeillä oli pieni mutta sitäkin tärkeämpi merkitys Turun piskuisten vaihtoehtorockpiirien identiteetin kehittymisessä.Nyt Oisalo on koonnut ympärilleen jälleen uuden bändin. Tyynyt on luonteva jatko Oisalon kitararockyhtyeille, mutta soundiltaan se on askel hieman eri suuntaan. Tyynyt on nimittäin puhdasta shoegazea. Briteissä 1980- ja 1990-luvulla hioutuneeseen tyylisuuntaan kuuluvat ennen kaikkea surisevat ja kaikuisat kitaravallit, joiden sekaan laulu hukutetaan ikään kuin osaksi massaa. Efekteillä väritettyyn äänimaailmaan vihjaa myös genren humoristinen nimi, tosin mutkan kautta: shoegaze-bändien soittajilla kun on tapana tuijotella yleisön sijaan lattialle asetettuja efektipedaalejaan, siis toisin sanoen kenkiään.
Mitään uutta shoegaze ei kotimaisessa rockkentässä edusta – onhan esimerkiksi helsinkiläinen Soliti jo muutaman vuoden ajan profiloitunut genreen kallellaan olevien yhtyeiden julkaisemisessa. Tyynyt poikkeaakin trendistä lähinnä kielensä vuoksi. Ei sillä, että sitä Dynamossa välttämättä huomaisi. Oisalon laulu on nimittäin miksattu niin alas, että se hädin tuskin kuuluu. Vaikka vokaalien ei olekaan tarkoitus nousta nyt samalla tavalla esiin kuin perinteisessä rockissa, on laululla silti tärkeä osa syvällä uivien melodioiden kerroksellisuudessa. Hetken pinnistelyn jälkeen on annettava periksi ja ohjelmoitava korvat uudelleen kuuntelemaan instrumentaaliyhtyettä. Muodollisesti viisihenkinen Tyynyt täyttää kyllä paikkansa. Parin kolmen kitaran, koskettimien, basson ja rumpujen avulla tyylitietoinen yhtye loihtii ilmoille tanakkaa ja esikuviensa tutuksi tekemää äänimassaa, modernia psykedeliaa. Ero My Bloody Valentinen kaltaisiin pioneeriyhtyeisiin on kuitenkin siinä, ettei Tyynyjen musiikista ainakaan vielä paljastu mitään, mikä tekisi siitä juuri Tyynyjen musiikkia. Albumin kappaleista Pauhuudelleen ja Pusuudelleen ovat ehkä lähimpänä jotain uutta ja kiehtovaa, mutta niistäkin tunkkainen soundi ja laulun uupuminen vie parhaan terän. Vaikutelma on – niin ikään shoegazelle tyypillisesti – sisäänpäin kääntynyt.Silti Oisalo ja Tyynyt ovat juuri siellä missä pitääkin: kotiyleisönsä edessä osoittamassa, että turkulaisessa indie-kentässä on edelleen yritystä ja intohimoa.
Tuomo Yrttiaho
FAKTA
1 Turkulainen shoegaze-yhtye Tyynyt julkaisi Ystävä hämärän jälkeen -debyyttialbuminsa viime marraskuussa.
Levy sai järjestäen hyviä arvioita kotimaisessa musiikkimediassa. Myös tunnettu brittiläinen rocklehti NME noteerasi yhtyeen Pusuudelleen-kappaleen.
2 Tyynyjen laulaja-kitaristi ja sielu Jari Oisalo on aiemmin vaikuttanut turkulaisella indie rock -kentällä mm.
yhtyeissä Wojciech ja Stanislaw.
3 Dynamossa Tyynyt esiintyi ensimmäistä kertaa kotiyleisönsä edessä.
Yhtye onnistui vahvojen äänivallien rakentamisessa, vaikka esikuvat paistoivatkin vielä musiikista läpi.
