KONSERTIT
Röyhkä/Inginmaa/Hypnomen Gong 2:ssa lauantaina 20.2.
Muusikko-kirjailija Kauko Röyhkä on siitä harvinainen suomirockveteraani, että palvelusvuosistaan huolimatta hänellä tuntuu olevan jatkuvasti uusia kuvioita kehitteillä. Viimeisin niistä on laulaja Anna Inginmaan ja viisihenkisen Hypnomen-yhtyeen kanssa Röyhkä/Inginmaa/Hypnomen-nimen alla levytetty Huominen on uni -albumi, joka ilmestyi tammikuussa.
Levy on kerännyt tasaisesti kiitoksia, ja kieltämättä se on tuonut kotimaiseen rockmusiikkiin jotain virkistävän erilaista. Samalla se on esitellyt suurelle yleisölle aiemmin tuntemattoman Inginmaan, josta Aino Vennan tapaisiin artisteihin mieltyneet voivat saada uuden suosikkinsa.
Gong 2:ssa seitsikko esittää enimmäkseen uuden albuminsa kappaleita, mutta seassa kuullaan myös Röyhkän Narttu-kauden Pastoraali ja kuulemma vain paria päivää aiemmin valmistunut Rakkauden lähettiläs.Röyhkä on luonnollisesti konkkaronkan tunnetuin nimi, mutta vasta elävän yleisön edessä paljastuu kokoonpanon varsinainen juju. Kyseessä ei olekaan vanhan irstailijan rooliin juuttuneen Röyhkän show, vaan ennemminkin taitavan Inginmaan näytös.
Onneksi Röyhkä on tilanteen tasalla ja luovuttaa välillä lavan kokonaan Inginmaalle. Juuri näissä kohdissa, kappaleissa Paha poika ja Markiisin alla, albumille taltioitu tunnelma siirtyy lavalle ja muuttuu todelliseksi. Kaksikon yhdessä esittämistä kappaleista Juhannusyö pääsee ehkä lähimmäs samaa taikaa. Inginmaan äänessä on hurjasti mielikuvitusta kutkuttelevia sävyjä – korkea ja matalaa, kirkkautta ja käheyttä – joiden kanssa Röyhkän epälaulu muodostaa kiinnostavan kontrastin.
Kahden erilaisen artistin esiintymisessä on jonkin verran myös sellaista epäsuhtaa, joka ei tavoita levyn henkeä. Tyylikkäällä albumilla Röyhkän ja Inginmaan välille on haettu hieman samankaltaista paatuneen playboyn ja viattomuuteen verhoutuvan femme fatalen kemiaa kuin aikanaan Serge Gainsbourgin ja Jane Birkinin tai Mark Laneganin ja Isobell Cambellin yhteenliittymissä.Ehkä se on kehys, josta kannattaisi yksinkertaisesti pyrkiä selvemmin irti. Nyt harkittu asetelma kääntyy välillä kiusallisen väkinäiseksi poseeraamiseksi ja ilveilyksi. Mikäli tarkoituksena on iskeä kipinää, riittäisi itse musiikki varsin hyvin.
Kaikkein saumattomimmin yhteistyö pelaa nimittäin bändin ja Inginmaan kesken. Hypnomenin 60-lukulaisesti svengaava instrumentaalirock sopii taustalle kuin nakutettu. Pitkään kasassa ollut yhtye, kitaristi Pekka Laine, basisti Jan Grön, rumpali Juha Litmanen, perkussionisti Janne Auvinen ja kosketinsoittaja Sami Nieminen, koukkaa tarvittaessa psykedelian, pehmosoulin ja mod jazzin puolella. Naama kramppia lähentelevässä irvistyksessä kitaraa sormeilevan Laineen tyylitietoisessa soitossa ei ole mitään teeskenneltyä, ja sama pätee muihinkin hypnomiehiin.Jos illan kokoonpano keräsi ennakkoon suurimman huomionsa Röyhkän nimellä, voisi ainakin lauantai-illan perustella otsikko olla yhtä hyvin Inginmaa/Hypnomen/Röyhkä. Vaan tuskinpa se Röyhkää haittaisi. Todennäköisesti hänellä on vireillä tukku uusia ideoita.Tuomo Yrttiaho
FAKTA
1 Röyhkä/Inginmaa/Hypnomen on muusikko-kirjailija Kauko Röyhkän, laulaja Anna Inginmaan ja insturmentaaliyhtye Hypnomenin muodostama kokoonpano. Se julkaisi tammikuussa Huominen on uni -albumin.
2 Kokoonpanon soundissa on 60-lukulaista psykedeliaa ja pehmosoulia, ja se siirtyy hyvin myös elävän yleisön eteen. Sen sijaan solistien epäsuhta korostui livenä.
3 Suurimman huomion kokemusta ja tuoreutta yhdistävän kokoonpanon esiintymisessä vei suurelle yleisölle vielä tuntematon Inginmaa.
