• Dimitri Verhulst: Valitettavasti. Suom. Mari Janatuinen. Avain 2009. 194 s.
Valitettavasti on belgialaisen Dimitri Verhulstin (s. 1972) neljäs romaani ja samalla läpimurtoteos, josta tehty elokuva saa ensi-iltansa kirjailijan kotimaassa 7. lokakuuta. Kiinnostuksen ymmärtää, teos kun sytyttää vahvoja mielikuvia luettaessa ja värikäs henkilögalleria on kuin Pedro Almodóvarin varhaistuotannosta.
Omaelämäkerralliseksi väitetty kirja kertoo nuoresta Dimitristä, joka varttuu nukkavierussa uusperheessä Belgian maaseudulla. Isä, isoäiti ja kolme juoppoa setää muodostavat yhteisön, jonka rinnalla Ryysyranta vaikuttaa idylliltä.
Romaanista kehkeytyy satiirinen kuvaus moniongelmaisesta sortinsakista, jota kukaan ei haluaisi naapurikseen, mutta jonka elämöintiä kansa seuraisi herpaantumatta, jos siitä tehtäisiin tositelevisiota, kuten Verhulst huomauttaa.
Monikerroksinen tarina
Valitettavasti seuraa Dimitrin vaiheita lapsesta aikuiseksi ja edelleen vastentahtoiseksi vanhemmaksi. Koti antaa huonot eväät sen ulkopuolella pärjäämiseen: kasvatuksen tulokset joutuu kantamaan vuorostaan uusi ikäpolvi Dimitrin erossa äidille päätyneen pojan hahmossa.
Verhulst esittelee maailmansa avausluvussa Nätti lapsi ja syventää sitä uittamalla mukaan uusia juonteita mitä erilaisimmista aiheista. Kirja on jaettu novellimaisiin tarinoihin, jotka paitsi täydentävät aiempaa, myös toimivat itsenäisinä kertomuksina.
Kyläkrouvin kääpiökaksoset, Ranskan ympäriajo, Roy Orbisonin palvonta, häpykarvoja keräävä Potrel-setä ja Märklin-junille omistautunut naapuri sävyttävät vuorollaan sukusaagaa aina vain absurdimmaksi kudelmaksi.
Tekstejä yhdistää kertojan asenne: ei niin mustaa syttä, ettei sinne valo ulottuisi. Tilanteiden naturalistinen tarkastelu synnyttääkin omanlaistaan, kursailematonta huumoria.
Vastalause turvattomuudelle
Verhulst sivuaa kirjassaan tyylillisesti muun muassa klassisia veijaritarinoita, maaseutuyhteisön verevä kuvaus taas tuo mieleen Mikael Niemen Populäärimusiikkia Vittulajänkältä.
Säikeet solmii yhteen kirjailijan sosiaalinen omatunto. Verhulstille ja hänen kirjaminälleen huumori on selviytymiskeino – vakavikon arjen lohduton muuttumattomuus ja elämän kertakaikkinen tarkoituksettomuus kun ajaisi joko hulluksi tai itsemurhaan.
Kirjailijan omaa taustaa vasten tarkasteltuna romaani osoittautuu ajatuksia herättäväksi kuvaukseksi menetetystä lapsuudesta ja aikuisten elämänhallinnan herpaantumisesta. Sijaisperheissä ja lastenkodeissa varttunut Verhulst tuntuu alleviivaavan vanhempien vastuuta: lapsen on saatava kehittyä turvallisissa oloissa omassa tahdissaan ilman että hänet kiskotaan aikuisten maailmaan ennenaikaisesti.
Dimitri Verhulst Turun kirjamessujen Agricola-lavalla lauantaina 3.10. klo 14.40.
