Koreografi Ritva Kasurinen kirjasi suomalaisen tanssin historiaa

Elämää on tanssittu
oikein ja nurinkin päin

Ritva Kasurinen tietää, että tanssi pitää ihmisen nuorena.
Ritva Kasurinen tietää, että tanssi pitää ihmisen nuorena.

Turun Sanomat

KAISA KURIKKA
Ritva Kasurisen tunnistaa oitis tanssitaiteilijaksi. Jo kättelyssä hänen jalkansa alkavat polkea rytmikkäästi, hameen helmat liehuvat ja valokuvatessa poosa eli asento vaihtuu ammattimaisen sulavasti.

Elämäntyönsä tanssin parissa tehnyt ja nykyisin Tukholmassa asuva Kasurinen on vaikuttanut suomalaisella tanssin kentällä maantieteellisesti laajalla alueella.

Tampereella hän aloitti ammattitanssijakurssin teatteritanssijoille ja Tanssiteatteri Polarin hän perusti sinne 1976.

Balettikoulua Kasurinen on pitänyt niin Tapiolassa kuin Joensuussa. Televisioon hän on tehnyt lukuisia tanssiesityksiä.

Maamme teattereissa Ritva Kasurinen on vieraillut koreografina erilaisissa esityksissä, Åbo svenska teaterissa (ÅST) useammankin kerran.

Tällä kertaa Kasurisella tarjota kirja, jonka nimeksi on ehdotettu ”tanssijattaren tarinaakin”.

– En minä ole niinkään tanssija vaan koreografi Jumalan armosta, Kasurinen nauraa.

Naurun voima

Herkästi naurava koreografi antoi kirjansa nimeksi Norsut eivät unohda koskaan – tanssia ja elämää. Kasurinen myöntää kirjan olevan osa suomalaisen tanssin historiointia, mutta sanoo lähtevänsä toiselta pohjalta kuin vaikkapa Eva Hemming, Elsa Sylvestersson tai Airi Säilä omissa muistelmissaan.

– Minun kirjassani ei kerrota numeroilla tai vuosiluvuilla vaan yleisemmin. Niin, että myös sellaiset, jotka eivät ole tanssin kanssa tekemisissä, lukevat sitä mielellään, Kasurinen sanoo.

Vuosiluvut tai luettelointi eivät ole hänelle tärkeää. Kun valtion taiteilijaeläkettä nauttivalta koreografilta tiedustelee hienovaraisesti synnyinvuotta, on vastaus vähintäänkin arvoituksellinen.

– Olen syntynyt – Joensuun synnytyslaitoksella ikkunat hautausmaalle päin.

Kirjaansa Kasurinen ei ole kirjoittanut vakavalla tosikkomaisella asenteella, sillä hänen mukaansa päivistä turhin on se, kun ei naura.

Ulkomaan opissa

Norsut eivät unohda koskaan – tanssia ja elämää sisältää hauskoja intriigejä ja sattumuksia Kasurisen elämän taipaleelta mutta myös paljastavia henkilökuvia tanssin maailmassa vaikuttaneista henkilöistä.

Koreografi Elsa Sylvestersson, prima ballerina Sorella Englund, säveltäjä Ahti Sonninen tai ulkomaisista tähtitanssija Rudolf Nurejev ovat mukana Kasurisen elämän tarinoissa, kuten lukuisat muut tunnetut kulttuurialan ihmiset menneiltä vuosikymmeniltä.

Tapahtumia Kasurisen elämässä on riittänyt niin kotimaassa kuin ulkomailla. Jo nuorena hän kiersi maailmaa joko lomaillen tai osallistuen erilaisiin tanssikursseihin Lontoosta Pariisiin, Tukholmasta Prahaan.

Kasurinen oli ensimmäinen länsimaalainen opiskelija Leningradin kuuluisassa koreografikoulussa, josta hän sai diplominsa. Tukholmaan hän sai stipendin opiskella Birgit Cullbergin ohjauksessa.

Tanssin ilo

Suomessa Kasurinen otti menestyksekkäästi osaa Suomen tanssitaiteilijain liiton koreografikilpailuihin, vaikkei niiden meininki aina reilua ollutkaan. Juonittelua ja kuppikuntia mutta myös ystävyyttä ja avunantoa mahtuu tanssimaailmaan.

Kansallisbaletin kuorossa aikoinaan tanssinut Kasurinen ei tunnustaudu miksikään klassisen baletin intoilijaksi. Klassinen tekniikka on kuitenkin hyvä pohja, josta voi lähteä kehittymään vaikka mihin suuntaan.

Suomalaista tanssia Kasurinen seuraa tiiviisti ja on ylpeä, kun hänen vanhoista oppilaistaan tai tanssijoistaan on tullut suuria nimiä, kuten vaikkapa Marjo Kuuselasta akateemikko. Tommi Kitin työtä Kasurinen arvostaa erityisesti.

Vanhenemista, saati kuolemaa Kasurinen ei pelkää, vaikka hänen elämäänsä mahtuu draamaa pois menneiden ihmisten muodossa. Kun liike loppuu, loppuu elämäkin.

– Tiedemiehetkin sanovat, että dementiaan paras lääke on tanssiminen. Eläköön tanssi, Kasurinen sanoo, heilauttaa lantiota ja nostaa kädet ylös ylvääseen flamenco-asentoon.

Ritva Kasurisen kirja Norsut eivät unohda koskaan – tanssia ja elämää on myynnissä Piruetti-kaupoissa Turussa, Tampereella ja Helsingissä.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.