Kaikki alkoi Commodore 64:stä.
Elettiin 90-luvun alkua. Mikko Heinosen pikkuveli Ville halusi oman laitteen, millä pelata tietokonepelejä. Mikko Heinonen huomasi, että vanhat kotitietokoneet eivät maksaneet juuri mitään, ja alkoi keräilemään pelikoneita.
– Saatoin ostaa 150 markalla 4–5 konetta, joita nykyään ei myytäisi alle sadalla eurolla kappale, Heinonen kuvailee.
Keräilyharrastus oli välillä tauolla, mutta vuonna 1999 hän oli perustamassa Pelikonepeijoonit-yhteenliittymää, johon kuuluu Heinosen sanoin ”kolme kahjoa” eli Heinosen itsensä lisäksi hänen veljensä Ville sekä Manu Pärssinen. Kolmikko on kerännyt kaikkiaan satojen laitteiden ja tuhansien pelien kokoelman, jonka he nyt luovuttavat Tampereelle perustettavan Suomen pelimuseon näyttelyiden käyttöön. Tietokonepelien lisäksi pelikokoelma sisältää muun muassa vanhoja kolikkopelikoneita.
– Alusta asti keräilyn ajatus oli, ettei laitteita vain hillota, vaan että koneita pääsisi muutkin katsomaan, Heinonen kertoo.
Haave toteutuu tammikuussa 2017, kun Suomen ensimmäinen pelimuseo avataan Tampereelle museokeskus Vapriikin tiloihin.
Pois vitriinistä
Pelimuseossa pääosan saavat digitaaliset pelit ja niihin liittyvät ilmiöt, erityisesti suomalaiset pelit ja pelaamisen historia Suomessa.
Mediamuseo Rupriikin tutkija Outi Penninkankaan mukaan Euroopassa on vain vähän pelikulttuuriin keskittyneitä museoita. Osaltaan museoimista vaikeuttaa pelaamisen kokemuksellisuus: museoon ei riitä vain vitriinissä oleva pelivideo, vaan peliä pitää päästä myös pelaamaan ja laitteen pitää myös kestää pelaaminen.
Museoon onkin tulossa kymmeniä pelattavia pelejä eri vuosikymmeniltä, 1970-luvun laitteista alkaen. Laitteiden ylläpito tuo museolle lisää haastetta. Tähän liittyen museo aloitti tiistaina joukkorahoituskampanjan, jonka turvin on tarkoitus kunnostaa lisää pelikoneita museovieraiden pelattavaksi.
Tampereen yliopiston pelitutkija Anna-Kaisa Kultima toivoo, että tulevaisuudessa pelimuseosta tulisi myös kohtaamispaikka peliharrastajille. Museossa voisi järjestää niin peliseminaareja, harrastajakohtaamisia kuin game jameja eli pelinkehitystapahtumia.
TS–STT
