Kulttuuri

Savoa voi kuulla stadilaisenkin suusta - tee murretesti

Sosiaalinen media ja tosi-tv-sarjat ovat kasvattaneet murretietoisuutta ja murteiden arvostusta, arvioivat murretutkijat. Eri murteilla kirjoitettuja kirjoja ja sarjakuvia on ollut jo pitkään markkinoilla. Kuva: Lehtikuva/ Vesa Moilanen
Sosiaalinen media ja tosi-tv-sarjat ovat kasvattaneet murretietoisuutta ja murteiden arvostusta, arvioivat murretutkijat. Eri murteilla kirjoitettuja kirjoja ja sarjakuvia on ollut jo pitkään markkinoilla. Kuva: Lehtikuva/ Vesa Moilanen

Arvoitus: missä voi kuulla paikallisen sanovan ”mie otan kahavin”? Vastaus: ihan missä vain.

Murretutkija Johanna Vaattovaara sanoo, että murteet eivät enää pysy alkuperäisillä alueillaan. Muurit murtuvat, kun ihmiset törmäävät eri murteisiin sosiaalisessa mediassa ja maajussien suussa tosi-tv:ssä.

Murteita lainataan ja hyödynnetään viestien sävyttämisessä. Syntyperäinen helsinkiläinen voi sanoa ”mie” ja ”kahavi”, vaikka murrekarttojen mukaan mie sanotaan Kaakkois-Suomessa ja kahavi pohjoisessa.

– Savon murretta kuulee todennäköisimmin Savossa asuvan savolaisen suusta, mutta sitä voi kuulla myös toisella puolella maata ikänsä asuneen suusta, Vaattovaara tiivistää.

Hän sanoo, että heimostereotypiat ovat Suomessa vahvoja. Koska karjalaiset sanovat ”mie”, kuka tahansa saa ripauksen lempeää karjalaista reippautta sanomalla samoin.

Murteisiin liitetyt mielikuvat voivat olla myös henkilökohtaisia, sanoo professori emerita Aila Mielikäinen. Käsityksiin Porin murteesta vaikuttaa myös, tunteeko porilaisia ja ovatko he erityisen mukavia tai ikäviä.

TS–STT