Kulttuuri

Otsikkonikkari ja kansankynttilä kirjoittivat salolaisten sekoilut kirjaksi – KATSO SYKSYN TIETOKIRJAT

Esikoiskirjailijat Mikko Vienonen (edessä) ja Timo Lähteenmäki notkuivat nuorena monet illat Salon legendaarisessa ravintolassa Pulpukassa. Sieltä ja lukemattomista muista paikoista kerätyistä muistoista kertoo heidän kirjansa salolaisesta nuorisokulttuurista menneinä vuosikymmeninä.
Esikoiskirjailijat Mikko Vienonen (edessä) ja Timo Lähteenmäki notkuivat nuorena monet illat Salon legendaarisessa ravintolassa Pulpukassa. Sieltä ja lukemattomista muista paikoista kerätyistä muistoista kertoo heidän kirjansa salolaisesta nuorisokulttuurista menneinä vuosikymmeninä.

Turun Sanomat, Salo

Mikko Vienonen ja Timo Lähteenmäki, 1970- ja 80-lukujen salolaisnuoret, kuvittelivat pitkään kotikaupunkinsa olleen tyypillinen pikkupitäjä, jossa ei tapahtunut koskaan mitään. Ajettiin samaa pillurallia, juotiin keskikaljaa, notkuttiin Pulpukassa ja mentiin armeijaan.

Muutama vuosikymmen myöhemmin muistot nuoruusvuosien Salosta piirtyvät mieleen kovin toisenlaisina. Mummot vaihtoivat kadulla puolta, kun pitkätukkapojat kävelivät vastaan. Funkkistalon hipit kohahduttivat juomalla kiljua 200 litran kylpyammeesta ja laajentamalla tajuntaansa kemikaalein. Oli Vaavi ja Nimbus, salolaisbändit, jotka moni tunsi Salon ulkopuolellakin.

Nuorisokulttuurin ilmiöt kohahduttivat maaseutumaisessa Salossa kuten missä tahansa Suomen kaupungissa. Pitkät tukat, leveät lahkeet, rock, punk, hipit, huumeet ja jengit olivat todellisuutta myös periferiassa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Esikoiskirjailijat Vienonen ja Lähteenmäki ovat kirjoittaneet teoksen Koit ny rauhottu!, joka kertoo 360 sivua tositarinoita pop-villitysten tulosta pikkukaupunkiin. Kirjaa varten on toteutettu puolentoista sataa haastattelua Salon seudulla 1950–80-luvuilla varttuneesta nuorisosta.

Rohkeimmat ovat luovuttaneet päiväkirjansa ja paljastaneet aivan kaiken. Senkin, millaista oli menettää neitsyys.

Epätyypillinen ja
tyypillinen salolainen

Vienonen ja Lähteenmäki istuvat hieman nuhjuisen salolaisravintolan nurkkapöydässä. Vienonen ei tahdo sopia miljööseen. Hän näyttää lähinnä helsinkiläisen mainostoimiston suhdetoimintapäälliköltä, joka vieraantui Salosta aikaa sitten.

Lähteenmäki sanoo Vienosen olevan epätyypillinen salolainen, joka lähti opiskelemaan Tampereelle, muutti Tukholmaan, asettui Helsinkiin ja rakensi uransa toimittajana iltapäivälehdistössä.

Rokkarilta enemmän kuin kansankynttilältä näyttävä Lähteenmäki puolestaan luonnehtii itseään perussalolaiseksi. Hän opiskeli aikanaan Turussa, mutta asui käytännössä katsoen Salossa, löysi puolison, perusti perheen ja jäi Saloon. Historian ja yhteiskuntaopin lehtori on ehtinyt takoa Suomen sodat jo aika monen ikäluokan takaraivoon.

Vienonen ja Lähteenmäki pyörivät parikymppisinä samoissa porukoissa. Eivät kovin tiiviisti, mutta pikkukaupungissa kaikki tunsivat toisensa. Aikuisina on lähinnä moikattu, kun Vienonen on poikennut kotiseudullaan. Siksi on ihmeellistä, että miehet päätyivät kirjoittamaan yhdessä esikoisteoksensa.

Kustannussopimus
tekstiviestillä

Muutama vuosi sitten Lähteenmäki kirjoitti diskografian levyttäneistä salolaisbändeistä. Kaveri ehdotti idean jalostamista kirjaksi ja Lähteenmäki alkoi kypsytellä ajatusta.

– Mikko tuli mieleeni, kun pohdin, kuka voisi innostua tämän kaltaisesta projektista, Lähteenmäki kertaa.

Ja Vienonenhan innostui. Näkökulma laajeni bändihistoriikista nuorisokulttuuriin, ja Vienonen tarjosi ideaa kustannusalalla työskentelevälle tutulleen. Miehet ovat kai syntyneet onnellisten tähtien alla, sillä pitkään Vienoselta kirjaideaa toivonut kustantaja lupasi sopimuksen tekstiviestillä.

– Kukaan ei ole kirjoittanut näin laajaa teosta nuorisokulttuurin tulosta pikkukaupunkiin. Tämä ei ole kirja salolaisille vaan tarinoihin voivat samastua kaikki 1950-80-lukujen nuoret, Vienonen hehkuttaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mutta erityisesti kirja tulee kiinnostamaan Salossa, sillä ihmiset kertovat muistojaan omilla nimillään. Kirjoittajat myöntävät, että aivan kaikkea ei voida julkaista, ja paljon on kirjoitettu kieli keskellä suuta.

– Joka tapauksessa joku vetää kirjasta herneen nenään, vaikka kuinka korrektisti kirjoittaa, Vienonen sanoo.

Kirjassa puhuu salolaista nuorisoa neljältä vuosikymmeneltä. Miehet pistivät merkille, että tarinat olivat sitä rohkeampia, mitä kauemmaksi omasta nuoruudestaan kertojat olivat kulkeneet.

– Kolmekymppisiltä olisi ollut turha kysyä nuoruuden sekoiluista. Se porukka ei ole vielä valmis avautumaan, Vienonen sanoo.

Teos julkaisee Mikko Vienosen ja Timo Lähteenmäen esikoisteoksen Koit ny rauhottu! Tositarinoita pop-villitysten tulosta kaupunkiin syyskuussa.