Ennätysmäärän osallistujia kerännyt arkkitehtikisa on todiste Guggenheim-museon mahdollisuuksista Suomessa, arvioi kaksi Guggenheim-säätiön apulaisjohtajaa.
Nancy Spector sanoo, että Guggenheim Helsinki -kilpailun suuri 1 700 osallistujatyön määrä ei tullut yllätyksenä.
– Tämä on esimerkki Helsinkiin suunnitellun museomme luonteesta: siitä voisi tulla taiteen vauhdittaja, katalyytti. Kilpailu yhdisti Suomen arkkitehtuurin hienon perinteen ja Guggenheimin historian kekseliään arkkitehtuurin edistäjänä, säestää Ari Wiseman.
Kilpailun tuomariston jäsen Spector pääsee vasta viikonloppuna perehtymään syvällisemmin arkkitehtikisan töihin. Jo alustavan katsauksen perusteella hän uskalsi antaa yhden arvion.
– Puun luova ja monipuolinen käyttö kisatöissä ilahduttaa. Kun ollaan Suomessa, puu määriteltiin tässä kisassa keskeiseksi materiaaliksi, Guggenheim-säätiön pääkuraattori Spector painottaa.
Varsinkin rahoitusmalli on kirvoittanut soraääniä Helsinkiin suunnitellun museon tielle. Guggenheim lähtee siitä, että museon kustannuksiin osallistuisivat – yksityisen rahoituksen lisäksi – Suomen valtio ja Helsingin kaupunki.
– Sanotaan niin, että olen hyvin toiveikas. Sen enempää en lähde arvioimaan, nouseeko Guggenheim Helsingin satamaan vai ei, Spector muotoilee.
Wiseman sanoo ymmärtävänsä, miksi museo saattaa askarruttaa Suomen poliitikkoja.
– Heillä on terve tapa nostaa esiin kysymyksiä tästä hankkeesta. Mutta museo samalla kiehtoo Suomen poliitikkoja.
Vähäisin syy kiinnostukseen ei ole varmaankaan arvioitu kävijämäärä. Ulkopuolisen selvityksen mukaan Helsingin Guggenheim keräisi vuosittain runsaat 500 000 kävijää. Noin puolet heistä olisi ulkomaisia turisteja.
– Kävijämäärä olisi siis liki sama kuin New Yorkin Guggenheimilla. Miljoonan asukkaan Bilbaossa Espanjassa Guggenheim kokoaa miljoona kävijää vuodessa, Spector muistuttaa.
TS–STT
