Kirja-arvostelut

Alf Rehn kyseenalaistaa
talouden kaavat ihmisten kielellä

Alf Rehnin rooli julkisena keskustelijana on kyseenalaistaa mantrat ja kaavat.
Alf Rehnin rooli julkisena keskustelijana on kyseenalaistaa mantrat ja kaavat.

Alf Rehn: Unelmien talous. Sammakko. 341 s.

Alf Rehn on Åbo Akademin liiketaloustieteen professori. Tässä vaiheessa jokunen jo nukahtaa. ”Liiketaloustiede” ja ”professori” ovat torjuntaa aiheuttavia sanoja, etenkin yhdessä. Taas joku talouden munkkilatinaa puhuva liikaviisas tietäjä, joka ei tiedä mitään todellisesta elämästä.

Tähän summeri. Väärin meni.

Rehn tietää, ja hänellä on missio. Hän kirjoittaa elävällä ja arkisella suomella taloudesta, joka on elävää ja arkista eikä taloustieteen kaavoja, skeemoja ja kuvioita, joista on matematisoitu elämä pois.

Rehnin talous tulee vastaan Turun kauppahallissa, paikassa jota hän sanoo rakastavansa. Talous ei ole ”nallea”. Se ei ole kalliisiin pukuihin pukeutuvan tietäjäpapiston ikioma alue todellisuuden ulkopuolella, outo kyttyrä yhteiskunnan selässä.

Talous on kauppahallissa. Se on hiukan sotkuista ja aina elävää ihmisten sosiaalista toimintaa. Se on sitä, mitä me kaikki teemme kun käymme töissä tai maksamme veroja ja kun tavara ja palvelut vaihtavat omistajaa. Markkinat ovat talouden perustaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

ja muutamien muiden lehtien kirjoituksista koostetussa kirjassa Unelmien talous asiat tehdään selviksi. Rehn ei matele ihmisten edessä eikä vetele polskaa populismin haitarilla puhuessaan taloudesta ymmärrettävällä suomella.

Totta kai akateemisten tulee tutkia taloutta. Suuren luokan toimijoiden pitää tehdä sitä käsittämättömällä tasolla. Poliitikkojen ja virkamiesten on joskus puhuttava siitä abstraktisti, kuten kansantalouden tasolla. Mutta jos halutaan oikeasti ottaa selvää, mikä talous on, siitä voi puhua normaalistikin. Se on normaalia jokamiehen ja -naisen toimintaa.

Taloudessa voi olla tunnettakin. Rehn sanoo, että vaikka ajat olisivat kovatkin, voi silti pitää yllä unelmia. Itse asiassa juuri silloin pitääkin. Kuopasta ei nousta huokailemalla ja käsiä vääntelemällä.

on valtava, avoin, usein määrittelemätön, muuttuva ja aina sosiaalinen: ”Se on kuin maailman isoin palapeli, jossa kulmapaloja ei ole ja kuva jatkuvasti kasvaa.”

”Talous vaatii...” ja ”markkinavoimat hermostuivat...” ovat sanapareja, jotka löytyvät taajaan uutisotsikoista. Rehn kritisoi ajatusta taloudesta ulkopuolisena voimana. Hänelle talous on ennen muuta ihmisten toimintaa, ja sellaisena se on vaikeasti hallittava ja selitettävä.

Rehniltä ei heru ymmärrystä niille talousopin totalitaristeille, jotka jankuvat jotain yhden totuuden sanomaa. Talous ei ole yksi vaan moninaisuus. Markkinoiden ohella meillä on myös sosiaalista taloutta, lahjataloutta, yhteisöllistä taloutta, poliittista taloutta...

Taloudesta tulee helposti uskonasia, ehdottomuuden kenttä. Rehnin tekstejä ajaa ihmiskäsitys, jossa ei ole ehdottomuuksia. Meitä on sekä paljon että moneksi. Liian usein talouspulina unohtaa ihmiset erilaisuuksineen ja päsmäröi abstrakteilla.

ärsyttääkin. Hän haluaa maahan lisää myyjiä ja ostajia. Hänellä ei ole ongelmaa valtion velan kanssa vaan sen käytön kanssa. Hän toivoo yhteiskunnan remonttia mutta ei tarkenna, minkälaista. Hän varoittaa meitä unohtamasta tämän jälkiteollisen, digitaalisen, verkostoituneen ja pilvipalvelujen huuman keskellä sitä, että me elämme yhä teollistuneessa yhteiskunnassa. Kaikki ympärillämme on teollista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kovimmin ovat siepanneet tekstit köyhyydestä ja tyytymättömyydestä. Rehnin mukaan meillä on todellista köyhyyttäkin, mutta on myös paljon mihinkään perustumatonta tyytymättömyyttä. Maailman mittakaavassa me olemme rikkaita, mutta kokemus syntyy siitä, mihin verrataan.

Rehn myös kehtaa sanoa, että melkein mikä tahansa on halpaa, ja näin on, koska ihmisiä riistetään jossain päin maailmaa. Tuotteiden ”todellisiin hintoihin” voitaisiin lisätä myös verirahat, ympäristöhaitat sun muut.

leipälaji on luovuus, johtaminen ja yleensäkin yritysten asiat, mutta jotenkin se puoli kiinnostaa vähemmän kuin virkeät kansantalouden ja talouspuheen kritiikit. Lukijasta riippuen, tietysti.

Professori muistuttaa, että luovuudesta puhutaan vähän liikaakin kun ottaa huomioon, että sellainen vaatii aina myös kuria, järjestystä ja organisaatiota. Muuten se on vain sulaa hulluutta. Sitä paitsi, tässä maassa arvostetaan säntillistä insinööritoimintaa eikä radikaalia irtiottoa, mutta silti kaikki puhuvat innovaatioista ja luovuudesta. Ei hän tosin insinöörejäkään mollaa. Rehn on keskitien ja kohtuuden ihminen, mutta sellainen, joka arvostaa markkinahenkisiä irtiottoja kun paikka tulee.

Jos jotenkin yleistää, Alf Rehnin rooli julkisena keskustelijana on kyseenalaistaa mantrat ja kaavat, ajaa jotain uutta tekemistä sekä tunnetta putkeen, varoitella joutavista muodeista ja arvostaa riskinottajia, niitä jotka tekevät ja ajattelevat toisin. Valittajat ja hokemakoneet eivät ole arvoasteikossa korkealla.

Me tarvitsemme sellaisia ajattelijoita kuin Rehn. Sellaisia, jotka eivät puhu paperia, himasta, strategiaa tai teoriaa vaan ihmisten ja todellisuuden kieltä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.