Oikein on vain ihmisen pyrkimys parempaan

Vallankumouksen vahvasti yhdessä näyttelevä loistava ensemble: Niko Saarela, Pekka Valkeejärvi, Vilma Melasniemi, Johannes Holopainen, Eeva Soivio, Pirkko Hämäläinen ja Juho Milonoff.
Vallankumouksen vahvasti yhdessä näyttelevä loistava ensemble: Niko Saarela, Pekka Valkeejärvi, Vilma Melasniemi, Johannes Holopainen, Eeva Soivio, Pirkko Hämäläinen ja Juho Milonoff.

Juha Siltanen: Vallankumous eli Sisar Huttusen ihmeellinen elämä. Kom-teatteri, ohjaus ja sovitus Lauri Maijala, lavastus Markku Pätilä, puvut Niina Pasanen, valot Petri Tuhkanen, maskeeraus Leila Mäkynen, musiikki Joel Mäkinen, äänet Jani Rapo. Kantaesitys 8.10.

tuoreen nuoren johtajan Lauri Maijalan upea ja villi sovitus konkarinäytelmäkirjalija Juha Siltasen uudesta näytelmästä Vallankumos eli Sisar Huttusen ihmeellinen elämä sopii Kom-teatteriin loistavasti.

Punainen esirippu revitään alas heti esityksen aluksi alas. Takaa paljastuu omalakinen maailma, jossa vallankumous taipuu älylliseksi, humoristiseksi, tunteelliseksi ja ruumiilliseksi kokemuksesi. Komin menneisyys sekä historiallisen näytelmän lähellä sijaitsevat autenttiset tapahtumapaikat kummittelevat ja luovat monikerroksisia tasoja esitykseen.

Siltasen monisyinen näytelmä perustuu tositapahtumiin ja todellisiin henkilöihin. Se tapahtuu pääosin vuoden Helsingissä 1917, Venäjän helmikuun vallakumouksen ja Suomen itsenäistymisen ja kansalaissodan syttymisen välisenä hurmoksellisena ja toiveikkaana aikana, jolloin ihmiset kokoontuivat kaduille osoittamaan mieltään ja juhlimaan.

oikeutensa menettänyt juristi ja lehtimies,anarkisti ja rauhanaatteen kannattaja Jean Boldt (1865–1920) valtasi joukkoineen Tuomiokirkon 18 tunniksi Leo Tolstoin ja Arvid Järnefeltin hengessä. Kumppaninaan hänellä oli maallikkosaarnaaja ja muotiliikkeen omistajan Josefiina Huttunen (1865–1957).

Tämä unohtunut kiristillis-kommunistinen, hulluiksi leimattujen keski-ikäisten originellien vapauden ja kirkkauden vallankumous herättää suuria kysymyksiä.

Kenellä on oikeus vallakumoukseen? Mitä kumouksesta seuraa?

Tarvitaanko aina valmiita vastauksia vai riittääkö vaatimus paremmasta maailmasta?

Historialliset tapahtumat ja henkilöt toimivat pelikenttänä jollekin uudelle. Tuntuu triviaalilta pohtia, onko kysymykset ajankohtaisia. Esitys elää ja hengittää tässä ja nyt.

Maijalan sentimentaalinen, rujo ja humoristinen tyyli on kypsynyt. Kun Maijalan saa vastapelurikseen älykkään tekstin, syntyy synteesi, joka on enemmän kuin osiensa summa. Hieno näytelmä odottaa kuitenkin myös uusia rohkeita tulkintoja.

tyylilajien ja tunteiden himmeli, joka ei tarjoa valmista tulkintaa tai sanomaa vaan muuttuu alati. Miten himmelistä saa kiinni, riippuu omasta mausta ja huumorintajusta, mutta kiistattoman hienosti Maijala tätä kaleidoskooppia pyörittää!

Alun kankeuden jälkeen Maijala käyttää teatterikonetta taitavasti. Ensimmäinen puoliaika etenee juonellisesti, mutta toinen puoliaika on silkkaa vallankumouskarnevaalia. Viitteitä maailman ja Suomen politiikkaan ja henkiseen ilmapiiriin riittää. Kirkko vallataan Pussy Riot -kommandopipot päässä ja euroviisut, virret ja iskelmät raikavat.

Esitys kritisoi tyhjyyttään kumisevia instituutioita. Osansa saavat niin rahan valta, Helsingin Sanomat kuin kirkkokin. Harvoin näkee ivasta vapaata, älykästä ja samalla hillitömmän hauskaa kirkon kritiikkiä, joka samalla lähestyy uskoa rohkeasti.

työryhmän tyylinäyte. Taitavat muusikot, hieno lavastus, puvustus ja valot luovat kokonaisuuden, johon yleisökin saa osallistua hoilottomalla hillitöntä yhteislaulua.

Irtonainen näytteljäntyö on sekoitus tunnetta, kokonaisia ihmiskuvia ja kepeitä sketsihamoja. Vierailijat Pirkko Hämäläinen Sisar Huttusena ja Johannes Holopainen nuorena intohimoisena kapinallisena tekevät vaikuttavaa työtä. Hämäläinen ei esitä karsimaattista saarnaajaa, vaan näyttää, mitä on kävellä kohti kirkkautta.

Myös Komin vakiokasvot yltävät mahtaviin muodonmuutoksiin. Pekka Valkeejärven Jean Boldt paljastaa näyttelijästä uutta voimaa ja herkkyyttä. Juho Milonoff on vallankumousta tarkkailevana psykiatrian professori Christian Sibeliuksena mainio ja Niko Saarela tämän ärsyttävän menestyneenä säveltäjä-veljenään hillitön. Saarela tekee myös monissa valkoisen ja porvarillisen Suomen kovuutta edustavissa rooleissa hienoa jälkeä.

Vilma Melasniemi loistaa sekä Huttuselle elämänsä antavana myymälänhoitajana että taipuisissa sivurooleissaan. Eeva Soivio liikkuu sujuvasti kostonhimoisesta amatsonista, rakkautta parempaa elämää janoavaan savolaisneitoon.

EEVA KEMPPI