Suomalaisten yritysten kannattaisi katsoa maailmanvalloituksen mallia pelifirmoilta ja hevibändeiltä, sanovat suomalaisen peli- ja musiikkialan kansainvälistymiskokemuksia kirjaksi koonneet kirjoittajat.
Aalto-yliopiston kaksivuotisen FLUID-tutkimushankkeen tuloksista koottu Pelisilmää, sävelkorvaa -kirja julkaistaan huomenna.
Erityisesti yhteishenki on kirjoittajien mukaan auttanut luovien alojen yrittäjiä maailmalle:
– Pelialalla on todella hyvin ymmärretty, että kansainvälistyvällä suomalaisyrityksellä ei ole suomalaisia kilpailijoita. Kun yksi menestyy, kaikki hyötyvät, sanoo tietokirjailija, luova johtaja Jani Niipola.
Tien raivaaminen maailmalle yhtenäisenä ryhmänä on toiminut myös suomalaisten hevibändien kohdalla, sanoo akatemiatutkija Toni-Matti Karjalainen.
– Yksin jurottamalla kansainvälistyminen on huomattavasti hankalampaa.
Musiikkiteollisuuden uusia palvelumalleja tutkinut Anna Salo-Toyoki lisää me-hengen olevan musiikki- ja pelialoilla vahva kotimaassakin:
– Yrittäjät tuntevat toisensa, tapaavat säännöllisesti, testaavat ideoita ja sparraavat. Vertaistukea annetaan ja haetaan.
Myös musiikki- ja pelialojen tavoista markkinoida voisi oppia, kirjoittajat sanovat. Niipolan mukaan pelistudiot ovat hyvä esimerkki siitä, miten jo keskeneräisen projektin ympärille voidaan luoda hypeä ja odotuksia.
– Yksikään menestyspeli ei ole tullut yleisölle täytenä yllätyksenä. Vanha ”kehitetään, julkaistaan ja sitten vasta markkinoidaan” -ajattelu ei enää toimi.
Suomi-bändit taas ovat kunnostautuneet samanhenkisten ihmisten tavoittelussa ja yhteen kokoamisessa sosiaalisessa mediassa, Karjalainen sanoo.
– Siellä tieto kulkee suusta korvaan. Se on vaihtoehto perinteiselle mainonnalle, jossa pannaan miljoonia lehti- tai tv-kampanjaan.
TS–STT
