Kirja-arvostelut

Ystävä tulee mereltä

Tapio Koivukari
Tapio Koivukari

Tapio Koivukari: Viäläk teils se paatt o. Johnny Kniga, 132 s.

Raumankielinen runokokoelma Viäläk teils se paatt o? on luonnollinen jatkumo Tapio Koivukarin 25 vuotta kestäneelle kirjalliselle työlle. Heti ensimmäisestä runosta käy ilmi, mistä Koivukarin tuotannossa on kyse laajemmaltikin: iskevä kieli kohtaa raumalaisen mielen, ja miesporukassa jutut kääntyvät nopeasti mereen ja paatteihin. Käden taitoja arvostetaan, ja rivien välissä puhutaan isoja elämästä.

Huumori palauttaa maan pinnalle. Itseään ei kannata ottaa liian vakavasti, sillä pieniä palasia tässä ollaan, sukupolvien ketjussa. Se, mitä ihmisestä lopulta jää, on hyvin tehty paatti. Eikä kiireisemmistä ole puupaatin pitäjiksi.

kirjoittava Koivukari on mieleltään lingvisti, jota kiinnostaa merenkulun lisäksi historia ja sanojen etymologia. Toisaalta runot ovat tiukasti nykyhetkessä kiinni, ja tunteet nousevat herkästi pintaan. Raumalainenkaan ei epäröi rakastaa: ”Ilma su/ mää lama sivutuules,/ em pääs ettippäi/ jos hiukanki o vast-tuult/ ja myättäselläkkim/ pakka slingrama.// Ilma su/ mää en pid sträkkiän.// Sää oles mul ilma./ Sää oles mum paarlastin. //”.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kuuteen osaan jakautuva kokoelma pohtii paljon mennyttä aikaa yksityiseltä ja yleiseltä kannalta. Suomalaisuuden historia ja ihmisen vanheneminen kulkevat luontevasti rinnakkain, ja samoin tekevät eeppinen ja tunnelmarunous.

Mahtavimpana jää mieleen soimaan Rauman kielen ja satakuntalaisen nimistön etymologiasta kertovat runot Rauman kiäle resäht ja Näi mää ole jostan kuul mut em mää mittän tiäd, joka sisältää runsain mitoin mielenkiintoisia yksityiskohtia muun muassa paikannimistä. Raumalta katsottuna nimittäin ”ne ova omi ko merelt tleeva / mantrelaisten kans ennemi / voi kränä tull./”.

matkarunoutta vuosilta 1981–2010 mahtuu jaksoon Mihi mää ole oikken tullu? Se onkin hyvin mielenkiintoinen osio erityisesti Koivukarin proosan ystäville, sillä monet runot käsittelevät muinaiseen Islantiin ja Espanjan Baskimaalle sijoittuvan Ariasman-romaanin maisemia. Vaikka maailmaa katsotaan kautta linjan raumalaisten lasien läpi, Islanti tuntuu runojen puhujalle hetimmiten kuin toiselta kodilta.

Ystävät tulevat edelleen meren takaa, vuosisadoista huolimatta, vakuuttaa Koivukari.

Sanoman perille menoa helpottaa loppuun liitetty sanasto.