Mika Myllyaho: Kaaos. Salon Teatteri, ohjaus Pauliina Salonius, valot Timo A. Aalto, puvut Taija Jokilehto, lavastus Aalto ja Seppo Koskinen, äänet Salonius ja Marcus Lindén. Ensi-ilta 24.1.
Mika Myllyahon Ryhmäteatterissa vuonna 2008 kantaesitetty Kaaos on yksi suosituimpia suomalaisnäytelmiä maailmalla. Viimeisin ulkomainen ensi-ilta nähtiin pari viikkoa sitten Prahassa. Turun kaupunginteatterissa Kaaos sai ensi-iltansa helmikuussa 2009, ja sitä esitettiin vielä viime syksynä.
Myllyaho on osunut näytelmässään johonkin syvästi olennaiseen kertoessaan hermoromahduksen partaalla olevista naisista, jotka kamppailevat yhteiskunnan muutosten keskellä. Niitä peilataan ala-asteen opettaja Sofian, freelance-toimittaja Emmin ja tämän sisaren, psykoterapeutti Julian kautta.
Teemat ovat suuria, päällimmäisinä työelämän tehokkuusvaatimukset, työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeudet ja naisten väkivaltaisuus. Myllyaho kirjoittaa tarinaa koomisen dialogin kautta, mutta asioita sinänsä ei aseteta naurunalaisiksi vaan suurten muutosten ja niistä aiheutuvien kasautuvien ongelmien traagisuus on läsnä.
Salon Teatteri on haukannut Pauliina Saloniuksen ohjauksessa ison palan tarttuessaan Kaaokseen, joka onnistuakseen tarvitsee myös kolme taitavaa naisnäyttelijää. Jaana Joutsela (Sofia), Sanni Suvila-Nuutinen (Julia) ja Sonja Leino (Emmi) ovat sisäistäneet pääroolinsa ja suurimman osan sivurooleistaankin hyvin. Miesten näytteleminen vaatii vielä hiomista. Vain Leinon sovinistinen, ärsyttävä ja häiritsevä puhelinoperaattorimies tavoittaa henkilöhahmon ytimen eleitä ja asentoja myöten.
Sofia on kiltin tytön syndroomasta kärsivä alistuja, jolta karkaa totaalisesti mopo käsistä, kun koulu, jossa hän opettaa, aiotaan lakkauttaa ja sulauttaa suurempaan yksikköön. Joutsela näyttelee uskottavasti epätietoisuuden valtaamaa naista ja saa Sofiaan paljon syvyyttä.
Leinon Emmi on henkilöhahmoista kenties traagisin. Hän esittää kyynistä pärjääjää, mutta kuoren alta löytyy epävarma nainen, joka ei ehkä tosiaankaan ole koskaan uskaltanut rakastua, kuten hänen sisarensa väittää.
Julia rakastuu liiankin helposti, jopa omiin potilaisiinsa. Epäammattimaisesti käyttäytyvät psykoterapeutti on ollut minulle aina Kaaoksen vaikeimmin sulatettava hahmo, ja Suvila-Nuutisen yltiöpäinen intoilu korostaa uskottavuusongelmaa. Rooli sinänsä on johdonmukaisesti rakennettu.
Kaaos etenee Salossa sujuvasti ja tekstiin sekä näyttelijöihin luottaen. Varsinaista toimintaa on vähän mutta sävyjä paljon, kiitos monipuolisen valosuunnittelun, jonka avulla luodaan sekä interiöörejä että tunnetiloja.
