Finlandia-ehdokkaat

Turkulainen Hannu Salmi tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana – ehdokkaiksi tarjottiin ennätysmäärä kirjoja, moni tehty tai toimitettu huolimattomasti

HEIKKI SAUKKOMAA
Joonas Timonen (vas), Lotta Junnilainen, Lotta Haikkola, Anu Kantola, Hannu Salmi, Annika Luther, Ville-Juhani Sutinen sekä Timo R. Stewart ovat tämän vuoden tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat.
Joonas Timonen (vas), Lotta Junnilainen, Lotta Haikkola, Anu Kantola, Hannu Salmi, Annika Luther, Ville-Juhani Sutinen sekä Timo R. Stewart ovat tämän vuoden tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat.

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnosta kilpailee tänä vuonna kuusi teosta. Kilpailuun ilmoitettiin tänä vuonna ennätysmäärä kirjoja, yli 300 teosta.

– Kasvua viime vuodesta on lähes 20 prosenttia. Ehkä seuraava valintalautakunta saakin luettavakseen yleistajuisen tutkimuksen siitä, selittääkö tämän yhtäkkisen tietokirjavyöryn jokin muu kuin pandemia koronasulkuineen ja etätöineen tai sulun synnyttämine tulppineen, palkintolautakunnan puheenjohtaja Suna Vuori kuvaili ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Tieto-Finlandia myönnetään vuosittain ansiokkaalle yleistajuiselle tietokirjalle. Palkinnon saajan valitsee tänä vuonna ylilääkäri Hanna Nohynek.

Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmi kuvaa aikalaisten kokemuksia ja tunteita Turun palosta. Hänen teoksensa Tunteiden palo – Turku liekeissä 1827 avaa lautakunnan mukaan uuden näkökulman tragediaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Vaikka liekit melkein polttavat lukijaakin, teos pysyy faktoissa ja laajenee yksittäisiä ihmisiä sekä yhden kaupungin menneisyyttä suuremmaksi kertomukseksi Euroopan historiasta, tiedonvälityksestä, jopa Goethesta, palkintolautakunta kiittelee.

Biologitaustaisen kirjailijan Annika Lutherin Rukiin viljava historia on julkaistu alun perin ruotsiksi nimellä Rågen – En spretig historia. Kirja kertoo monipuolisesti suomalaisten kansallisviljan historiasta, ja sen on suomentanut Kari Koski.

– Jännittävä sukellus biologiaan, evoluutioon ja kulttuurihistoriaan, kivikaudelta aina tulevaisuuden ruuantuotantoon, raati toteaa.

Viestinnän professori Anu Kantolan ja työryhmän teos Kahdeksan kuplan Suomi – Yhteiskunnan muutosten syvät tarinat kuvailee erilaisten suomalaisten kokemuksia itsestään ja yhteiskunnasta. Palkintolautakunta kiitteli haastatteluaineiston hyödyntämistä ja sitä, miten teos tekee näkyväksi erilaisten ihmisryhmien elämää murrosajassa.

– Yhteistä on kokemus suuresta ruuvista, joka puristaa kaikkia, lautakunta kiteyttää.

Myös Liedosta lähtöisin olevan ja parhaillaan Tromssassa tutkimusta tekevän biologin Maria Katajavuoren teos Valas lasimaljassa – Miten vangitsemme itsemme ympäristötuhon ansaan pureutuu hyvin ajankohtaiseen aiheeseen. Kirja avaa muun muassa biologisia ja kulttuurisia malleja, jotka ohjaavat ihmisiä ylikulutukseen. Lautakunnan mukaan teos on tinkimätön puheenvuoro, joka ei päästä ympäristötietoistakaan lukijaa helpolla.

Tutkija Timo R. Stewartin Luvatun maan lumo – Israelin kristityt ystävät Suomessa avaa kristillistä sionismia. Palkintolautakunnan mukaan teos auttaa ymmärtämään myös uskonnon ja politiikan monimutkaisia suhteita sekä Lähi-idän sammumatonta konfliktia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kirjailija ja kääntäjä Ville-Juhani Sutisen Vaivan arvoista – Esseitä poikkeuskirjallisuudesta tarkastelee kolmeatoista mutkikkaana pidettyä kirjaa. Kirjoittaja tarkastelee esseissään, mikä muun muassa Fjodor Dostojevskin ja Dorothy Richardsonin teoksia yhdistää toisiinsa ja tähän aikaan.

– Rakastettava esseekokoelma lukemisen hienoudesta ja pakottoman ajattelun merkityksellisyydestä, lautakunta kuvailee.

Ehdokkaat valinneeseen lautakuntaan kuuluvat Suna Vuoren lisäksi Petter Lindberg ja Riitta Pollari.

Julkistustilaisuudessa Vuori iloitsi tarjolle tulleiden kirjojen suuresta määrästä. Hänen mukaansa osa teoksista oli kuitenkin tehty tai toimitettu huolimattomasti ja vastaan tuli jopa Wikipediasta kopioituja lainauksia.

– Tietokirjailijoilla ja etenkin kirjojen kustantajilla on siis valtaa siihen, mistä Suomessa puhutaan. Siksi toivoisimmekin, että kustantajat suhtautuisivat tehtäväänsä sen vaatimalla vastuullisuudella, Vuori sanoi.

Tieto-Finlandia-palkinnon jakaa Suomen Kirjasäätiö, ja palkintosumma on 30 000 euroa. Voittaja julkistetaan marraskuun 30. päivänä.



Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.