Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoa 2021 tavoittelevat Rosa Liksomin Väylä (Like), Joel Elstelän Sirkusleijonan mieli (WSOY), Pirkko Saision Passio (Siltala), Matias Riikosen Matara (Teos), Marjo Niemen Kuuleminen (Teos) ja Jukka Viikilän Taivaallinen vastaanotto (Otava).
Sekä Liksom, Saisio että Viikilä ovat jo kerran saaneet Finlandia-palkinnon.
Valintaraati luonnehtii Joel Elstelän romaanin lukemista voimakkaasti keholliseksi kokemukseksi: ”Tunteiden kuvauksessa kieli on osuvaa, tarkkaa. Kerronta on vetävää, lause soljuva, sirkuksen maailma aisti-kylläinen ja sirkusvaunujen metafora väkevä. Vastuun, itsepetoksen ja sivuun katsomisen kysymyksiä käsitellään samaistuttavasti ja koskettavasti.”
Rosa Liksomin kertomus Lapin sotaa pakenevista ihmisistä ja eläimistä on raadin mukaan kielellisesti rikas ja visuaalisesti vahva: ”Nuori tyttö välittää ihmisjoukon ja karjan tuntemukset väkevästi omalla kielellään, meänkielellä. Tytön tarinasta kasvaa universaali kertomus pakolaisuudesta ja ihmisen sidoksesta muuhun luomakuntaan.”
Marjo Niemen romaanissa yksinäisyyteen eristäytynyt kielitaituri Titta K. ”tykittää vimmaisia kirjeitä eri tahoille”. Raati toteaa perusteluissaan, että kirjeistä huokuu pakottava kuulluksi tulemisen tarve: ”Mustan huumorin läpäisemä, kieli edellä rakennettu maailma on vastaansanomaton ja raikas. Suorasukainen puhe ja rakenteellisesti kiinnostava kokonaisuus puhuttelevat ennakkoluulotonta lukijaa.”
Matias Riikosen Matara on raadin mukaan ”romaani lapsuudesta, lapsen katseesta ja lojaalisuudesta, mutta myös seikkailuromaani, kuvaus hierarkioista ja valta-asetelmista kehyksenään eräänlainen Caesarin aikaa peilaava roolipeli”: ”Kieleltään ja sanastoltaan Matara on monimuotoinen ja rikas kuin sen kuvaama luonto. Mataran maailma on omalakinen, mutta tunnistettava.”
Pirkko Saision Passio on raadin mukaan ”kertomisen taidetta, kulttuurihistoriallisesti rikas teos, joka kuljettaa lukijansa läpi vuosisatojen, 1400-luvulta aina 1950-luvulle saakka”: ”Teoksen kieli virtaa vaivattomana ja vivahteikkaana. Henkilöt ovat rakastavia tai rakkautensa menettäneitä, ahneita tai vilpittömiä, koko sielullaan elämäänsä heittäytyviä. Kuolema, henkisyys ja kertojan sydämellinen huumori ovat teoksessa vahvasti läsnä.”
Jukka Viikilän romaani pohtii kirjailijan ja lukijan rooleja. ”Teos lukee itseään, ennakoi vastaanottoaan ja näyttää, miten aina luemme omien kokemustemme kautta. Lukuisten puhujien näkökulmista rakentuva teos on polyfoninen ja fragmentaarinen. Lauseet ovat aforistisia ja ilmavia - joka sivulta tekee mieli alleviivata jotakin. Teos koettelee romaanin muotoa, mutta pitää lukijan otteessaan loppuun saakka”, raati luonnehtii.
Valintalautakunnan puheenjohtajana toimi kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto ja jäseninä päätoimittaja Antti Kokkonen sekä keskustakirjaston johtaja Anna-Maria Soininvaara.
Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaasta suomalaisesta romaanista. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa. Palkintosumma on valtiovarainministeriön päätöksellä veroton.
Palkinto perustettiin vuonna 1984. Aluksi siitä kilpailivat kaunokirjallisuuden ohella myös tietokirjat. Vuonna 1989 tietokirjoille perustettiin oma Finlandia-palkintonsa.
Kaikkien kategorioiden voittajat julkistetaan keskiviikkona 1. joulukuuta kello 19 alkavassa tilaisuudessa ja Ylen erikoislähetyksessä.
Lukijoiden suosikit julkistetaan jo torstaina 25. marraskuuta osana Kulttuurigaalaa.
