Kuolleet

Lastenkirjailija Kirsi Kunnas suhtautui lapsiin kulttuurin kuluttajina vakavasti – taiteen akateemikko kuoli 96-vuotiaana

Viena Kytöjoki
Kirjailija Kirsi Kunnas on kuollut.
Kirjailija Kirsi Kunnas on kuollut.

Lastenkirjallisuuden uranuurtaja Kirsi Kunnas kuoli maanantaina noin kuukausi ennen 97. syntymäpäiväänsä. Kunnaksen perhepiirin mukaan hän kuoli nukkuessaan kotonaan Ylöjärvellä.

Kunnas oli runoilija ja lastenkirjallisuuden uranuurtaja. Lisäksi hän teki mittavan elämäntyön suomentajana ja kehitti äidinkielen ja kirjallisuuden alkuopetusta.

Kunnas tunnettiin parhaiten lastenrunoistaan, muun muassa kokoelmista Tiitiäisen satupuu (1956) ja Tiitiäisen runolelu (2002). Hän kirjoitti myös aikuisille suunnattua lyriikkaa ja suomensi muun muassa Lewis Carollin ja Tove Janssonin teoksia.

– Hän halusi käyttää kieltä rohkeasti, leikkiä sillä ja ravistaa vanhoja rakenteita. Se on todellakin ravistanut kirjallista kenttää. Paitsi että hän on luonut uusia klassikoita, hän on myös vaikuttanut siihen, mitä meidän lasten- ja aikuistenkirjallisuutemme tällä hetkellä on, kertoo Kunnaksen kanssa työskennellyt WSOY:n lasten- ja nuortenkirjallisuuden kustantaja Paula Halkola.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Taiteilijaperheen kasvatista Suomen rakastetuimmaksi lastenrunoilijaksi

Kunnas syntyi joulukuun 14. päivänä vuonna 1924 taiteilijaperheeseen Helsingissä. Isä oli taidemaalari Väinö Kunnas ja äiti taidegraafikko Sylvi Kunnas. Vanhemmat kuuluivat Tulenkantajien nuoreen kulttuuripiiriin. Kunnas muistelikin, että lapsena kaikki hänen ympärillään kirjoittivat ja maalasivat.

Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen hän aloitti opinnot Taideakatemiassa ja sen jälkeen Helsingin yliopistossa, mutta päätyi lopulta WSOY:n kustannusvirkailijaksi vuonna 1947.

Samana vuonna julkaistussa esikoisteoksessaan Villiomenapuu Kunnas hylkäsi aikalaistensa tapaan 30-luvun runouden periaatteet ja laulullisuuden ja siirtyi vapaaseen mittaan.

1950-luvulla Kunnaksen uusi aluevaltaus oli lastenrunous.

Suomalainen lastenkirjallisuus oli ollut herttaista ja opettavaista, mutta Kunnas halusi teksteihin iloa, leikkisyyttä, nurinkurisuutta, hämmästelyä ja oivaltamista. Sytykkeen tälle oli antanut vanhojen englantilaisten lastenkamarilorujen suomennustyö.

Myöhemmin hän kuvaili alkaneensa etsiä lasta itsestään ja kirjoittaa sille. Hän halusi myös piilottaa tekstiin yllätyksiä, jotta lukijalla olisi hauskaa niitä löytäessään ja hänellä hauskaa kirjoittaessaan.

Kunnas suhtautui vakavasti lapsiin kulttuurin kuluttajina

Halkola sanoo, että Kunnas ei koskaan halunnut, että hänet leimattaisiin ainoastaan lastenrunoilijaksi, vaikka hän pitikin heitä erityisen tärkeänä yleisönä.

– Hän suhtautui todella vakavasti lapsiin kulttuurin kuluttajina, lukijoina ja koki sen hirveän tärkeänä, että lapsille on monipuolista runoutta, että lapsille luetaan ja että lapset kasvavat kieleen, Halkola sanoo.

Kunnaksen työ kietoutui vuosikausiksi lastenkirjallisuuden ympärille, mutta hän jatkoi myös muun runouden parissa. 1980-luvulla hän julkaisi vielä kolme uutta runokokoelmaa.

Kunnakselle myönnettiin taiteen akateemikon arvonimi vuonna 2009. Lisäksi hänelle on myönnetty Valtion kirjallisuuspalkinto (1957, 1975, 1980 ja 1987), Pro Finlandia -mitali (1973), Tampereen yliopiston humanististen tieteiden kunniatohtorin arvo (2000) sekä Väinö Linnan (2011) ja Aleksis Kiven palkinto (2012).

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Myös Kunnaksen puoliso Jaakko Syrjä on tehnyt uraa kirjailijana. Pariskunnan kaksi poikaa tunnetaan Eppu Normaali -yhtyeen jäseninä.

Päivitetty 8.11.2021 kello 20.56: Juttua päivitetty kauttaaltaan.

Korjattu kello 19.26: Kunnas kuoli kotonaan Ylöjärvellä, ei Nurmijärvellä, kuten jutussa aiemmin luki.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.