Tuli vielä mieleen: Viimeiset 30 vuotta on suomalaisille opetettu kuinka pitää tehdä vähän lapsia ettei ympäristö kuormitu tai väestö kasva liikaa. Nyt kun syntyvyys on pitkään laskenut, onkin keksitty että ei ympäristöllä olekaan väliä vaan tarvitaan ulkomaalaisia korvaamaan syntyvyysvajetta. Tämä lasten hankkiminen afrikkalaisten kanssa nyt sitten uusimpana innovaationa, eikä enää puhutakaan syntyvyyden rajoittamisesta.
Ihan vaan tiedoksi: Ilman rotuoppiakin taudit saadaan nujerrettua olemassaolevin keinoin. Aina tulee mutaatio, jolla löytyy vastustuskyky, eikä koko väestö kuole mihinkään tautiin. Ihonväristä riippumatta.
Kannattaa tutustua kohua herättäneeseen Lynn-Vanhanen tutkimukseen,josta selviää monta asiaa kun siihen tutustuu.jokainen voi itse sitten katsomalla karttaa ja yhteiskuntien menestystä päätellä pitääkö tutkimus paikkansa.
Ihmisten osalta voidaan katsoa tilannetta myös samasta jalostuksen näkökulmasta kuin (rotu)koirien ja (rotu)kissojen kanssa on tehty. Pitkään jatkunut jalostus, jossa lisääntymiskumppani on pahimmillaan lähisukulainen, tai muuten yritetään saada yksittäisiä ominaisuuksia korostettua, tuo mukanaan epätoivottuina kerrannaisvaikutuksina periytyviä sairauksia. Tuo on seuraus, jota nykytiedoilla ei voi välttää. Puhtaasti evoluution ja geneettisen koodin terveyden kannalta on paras lisääntyä kumppanin kanssa, joka on geneettisiltä ominaisuuksiltaan reilusti erilainen. Kulttuuriselta puolelta tuo lienee välillä haastavaa, mutta jos katsantokanta on puhtaasti ihmislajin geneettisen koodin pitämisessä terveenä, on kannattavaa miettiä jotain muuta puolisoksi kuin saman kylän asukkia.
Kansallismielisellä "rotu"opilla (ihmislajissa ei ole rotuja) saadaan aikaiseksi ainoastaan ihmisen geneettisen koodin degeneroituminen!
Ei kannata näin hernettä vetää valkoiseen nenään. Kyse oli kirjailijan mielikuvituksesta.
Koba suosittelee: "Kannattaa tutustua kohua herättäneeseen Lynn-Vanhanen tutkimukseen,josta selviää monta asiaa kun siihen tutustuu.jokainen voi itse sitten katsomalla karttaa ja yhteiskuntien menestystä päätellä pitääkö tutkimus paikkansa."
Kannattaako tutustua?
Kyse on siis tästä tutkimuksesta: "IQ and the Wealth of Nations on vuonna 2002 ilmestynyt kirja, jossa psykologian emeritusprofessori Richard Lynn ja valtio-opin emeritusprofessori Tatu Vanhanen väittävät kansakuntien välisten varallisuuserojen johtuvan merkittäviltä osin niiden älykkyyseroista."
Lynn ja Vanhanen eivät itse mitanneet eri maiden älykkyysosamääriä vaan käyttivät jo tehtyjä mittauksia.
ÄO:ta on mitattu kovin eri menetelmin eri aikoina. Tuossa tutkimuksessa on mittauksia monen vuosikymmenen ajalta, eli ne eivät ole vertailukelpoisia.
Lynn ja Vanhanen käyttivät myös itse keksimiään korjauskertoimia, mielivaltaisesti.
Kun sitten El Salvadorista ei ollut mittaustuloksia niin Lynn ja Vanhanen katsoivat naapurimaiden, Kolumbian ja Guatemalan, tulokset ja antoivat El Salvadorille näiden keskiarvon.
Tutkimukseen siis voi tosiaan Koban suosituksen mukaan tutustua, mutta täytyy pitää mielessä se miten tutkimus on tehty.
ÄO 52-67 = lievästi kehitysvammainen
ÄO 68-85 = heikkolahjainen
Sitten vaan googlaamaan millä mantereella keskiarvot pyörivät 60-70 välillä.
Ja, että voisiko olla jotain vaikutusta johonkin.
Tässä on nyt 1350 innolla etsinyt hänen agendaansa sopivia maita.
Tuntuu että 1350 vakaasti jopa uskoo noihin lukuihin.
Mutta mitä sanookaan Wikipedia:
– Ongelmia liittyi myös muihin yksittäisten maiden aineistoihin, jotka oli saatu yleistämällä jostakin pienestä ryhmästä kauan sitten tehty otos koko maata nykyään koskevaksi. Esimerkiksi Päiväntasaajan Guinean keskimääräinen ÄO-luku (59) oli estimoitu vammaisten lasten muodostaman ryhmän tulosten perusteella.
– Monet empiiriset tutkimukset, joihin Vanhanen ja Lynn nojasivat, oli tehty varsin pienillä otoksilla (useissa tapauksissa jopa alle sata henkilöä), joten kaikki havaitut erot eivät välttämättä saavuta tilastollista merkitsevyyttä. Toisen suuren ongelman aineiston luotettavuudelle muodostaa se, että testauskielenä ei aina ole käytetty tutkittavien äidinkieltä. Tämä pätee etenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tehtyihin tutkimuksiin, joiden tulokset olivat erityisen matalia.
Yksi palstalla ihailua osakseen saanut henkilö on Brasilian presidentti Jair Bolsonaro. Lieneekö edustavakin kansansa edustaja, ÄO 87.
Eihän älykkyystestejä ole enää pitkään aikaan pidetty kuin enintään suuntaa-antavina.
Eka ongelma on, että ei ole olemassa mitään yksimielisyyttä siitä, mitä äly on. Joku ajattelee, että se on lähinnä matikkaa ja loogista päättelyä. Toinen voi sisällyttää älyn käsitteeseen paljon enemmän, esim. musikaalisen lahjakkuuden tai vuorovaikutustaidot.
Joten ei oikein tiedetä, mitä testataan, mutta testataan silti. Monet älykkyystestit ovat sanallisia, jolloin testi testaa ainakin yhtä paljon kielentaitoja kuin muuta älykkyyttä. Muistan joskus lukeneeni artikkelin, jossa tutkijat totesivat, että älykkyystesteissä on kulttuurisidonnaisuutta, jota niissä ei tietenkään saisi olla. Laajimmatkin, perusteellisimmat testit antavat vain heikon kuvan älykkyydestä eri tilanteissa. Yhden älykkyyden määritelmän mukaan älykkyys on kykyä sopeutua tilanteisiin; tätä kai voisi parhaiten mitata tarkastelemalla ihmisten todellista elämää, miten paljon tai vähän heillä on ongelmia, miten he ovat menestyneet omien mittapuidensa mukaan jne. Laboratoriokoe ei kovin paljon kerro.
Älykkyystestejä kyseenalaistavat yleensä ne älykkyydestään epävarmat, jotka eivät saa huipputuloksia, ja älykkyyden määritelmästä yritetään tehdä mielipidekysymys sotkemalla asiaan esim sosiaalisia taitoja.
Oi mite viiltävän terävä kommentti Asisantuntijakommentaattorilta! ;-) Minusta taas tuntuu, että älykkyystesteihin uskovat ja niitä arvostavat ne, jotka saavat niistä hyviä tuloksia - vaikka se älykkyys sitten rajoittuisikin juuri siihen Mensan mlliin tms.
Mutta voisiko Asiantuntijakommentaattori nyt sitten aluksi vaikka kertoa lyhyesti ja yleisesti hyväksytyllä tavalla, mitä se älykkyys on? Esim. tavalla, jonka suurin osa tiedemaailmaa voi allekirjoittaa?
