Elokuva-arvostelu: Teemu kuuluu kaikille

Kuva: Elokuvan jakeluyhtiö
Kuva: Elokuvan jakeluyhtiö

Mitä ne meistä ajattelevat? Sekin selviää dokumentista. Hyväähän ne ajattelevat Teemu Selänteestä, jääkiekon supertähdestä, varsinkin Winnipegissä, Kanadassa ja Kalifornian Anaheimissa. Se on hyvä tietää.

JP Siilin henkilökuvan toinen tarkoitus on kertoa, kuinka lämmin, positiivisuutta ja tarmoa uhkuva persoona on jääkiekkolegenda, jonka suurin urotyö ei Ilta-Sanomien muuten melko skeptisen toimittajan mukaan sittenkään ole tulokaskauden maali- ja piste-ennätysten rikkominen Winnipegissä 1992–1993 tai Stanley Cupin voittaminen viimeinkin, 15 vuoden NHL-uran jälkeen vuonna 2007, vaan se, että urheilija jatkaa yhä osoittaen näin hakevansa todellisia rajojaan pelaajana ja ihmisenä.

Selänne on elokuvana jonkinlainen kerronnallinen versio kohteensa vuoden 1993 tuuletuksesta, jossa Teemu maaliennätyksen rikottuaan heitti hanskansa ilmaan ja ampui sitä mailallaan. Siili ampuu Teemun ilotulituksena Suomen ja maailman urheilutaivaalle. Ikään kuin hän ei siellä jo olisi.

Siili somistaa kuningastien tunteilla ja tarinoilla. Selänteen vanhemmat, hänen veljensä, vanhat valmentajat ja ystävät pääsevät kehumaan sydämensä kyllyydestä. Jääkiekkoilija on tiimin mies myös perheensä kanssa. Aina kun puhutaan Teemun menestyshetkistä tai perhe-elämän kohokohdista, joku haastateltava liikuttuu kyyneliin, kerran Teemu itsekin ja myös Harry Harkimo, jolle Selänne oli alusta lähtien sekä ottopoika että kaveri. Ja kyyneleethän tarttuvat. Selänne-elokuva on tunteikasta melodraamaa tosielämästä.

Jos oikein tarkkaan katsoo, hahmottuu esille toinenkin tarina. Varjotarinassa Selänne on kevytdiktaattori kotioloissa. Elämä pyörii hänen ympärillään, ja vaimo ja lapset mukautuvat. Selänne sanoo kavereilleenkin, että aina ei tarvitse kuunnella vaimoa.

Pikkupommin pudottaa tähtijääkiekkoilijan isä, joka tunnustaa, että Teemussa on narsistin vikaa. Hän tahtoo aina olla suurin, paras ja kaunein. Tieto ei tule yllätyksenä, mutta sen ääneen sanominen kylläkin. Urheilijan on huipulle päästäkseen oltava itsekäs, muita manipuloiva ja oman tekemisensä kautta maailmaa hahmottava aurinkokuningas. Johtajatyypin, kuten Teemun, pitää lumota muut. Heidät on saatava tekemään, mitä hän ja he itsekin oikeastaan haluavat.

Selänne on sankaritarina varjoineen. Se antaa jääkiekkotähdestä hiukan monipuolisemman kuvan kuin tavanomaiset mediajutut. Suomessahan ei puhuta pahaa Teemusta, suomalaisen jääkiekkoilun kasvoista. Nyt sentään sisäpiirissä kritisoidaan maitopoikaimagoa ja muita julkisuusasioita. Teemun vauhtiharrastuksetkaan eivät nimittäin ole pelkkää positiivista energiavirtaa.

Kasassa on kuva miehestä, joka tarvitsee ihailevan ja toimivan seurakunnan ja tukijoukot ympärilleen. Teemu Selänne on – kuten huippu-urheilijat parhaimmillaan ovat – jollakin tavalla maaninen, alati toimiva energiapakkaus, joka kuihtuisi tuskaan, jos joutuisi pysähtymään.

Voisi kuvitella, että siinä vaiheessa kun jääkiekkouran, nuoruuden seikkailujen, ihmissuhteiden, perhe-elämän kuvioiden, rallietappien, golfkeikkojen ja kaveritapaamisten läpikäymisen jälkeen päädytään Selänteen luksusasunnon ja autokokoelmien esittelyyn, kateellinen kansa kääntää selkänsä. Mutta eihän se käännä vaan ihailee.

Suomalaisten mielestä Litmanen, Räikkönen ja Selänne edustavat niitä harvoja, jotka todellakin ovat tehneet jotain asemansa eteen eivätkä vain siirrelleet muiden rahoja paikasta toiseen kuten finanssimiehet. Selänne on aito, suomalainen sankari, ja tämä on hänen tarinansa ja monumenttinsa.

Jotain olennaista elokuvasta kuitenkin puuttuu: kantava elokuvallinen idea. Koossa on sankaritarina hiukan vaihtelevilla mausteilla. Kuvat vain seuraavat toisiaan aikajärjestyksessä ja välillä kronologiaa hiukan rikkoen. Teema on Teemu, ja variaatiotkin ovat Teemua. Jotain konkreettista, mutta silti kuvaavaa ulkopuolista elementtiä olisi kaivattu. Mutta ei, saatiin näköispatsas, jonka päälle eivät lokit saa istua.

**

Selänne. Ohjaaja JP Siili. Kinopalatsi 2 ja 6. S, 1 h 50 min.

KARI SALMINEN

Lue myös

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.