Kirja-arvostelut

Vanhan mestarin muodonmuutoksia

Jyrki Pellinen  luo edelleen  nahkaansa  kirjailijana.
Jyrki Pellinen luo edelleen nahkaansa kirjailijana.
Jyrki Pellinen: Kuolema Puš-

kinin kädelle. Ntamo. 189 s.

Jyrki Pellinen: Pentin luona. Ntamo. 115 s.

Suomalaisen proosarunouden väylää 1960-luvulla avannut Jyrki Pellinen luo edelleen nahkaansa kirjailijana, yli viidenkymmenen julkaisuvuoden jälkeen. Useasti palkitun konkarin tuotanto on paitsi laajuudeltaan, myös merkitykseltään kunnioitusta herättävä.

Aiemmalle tuotannolle tyypilliset kysymykset identiteetistä, ajasta, taiteilijan osasta ja taiteen kaupungeista ovat edelleen läsnä, mutta kahdessa uutuusteoksessaan Pellinen varioi muodollisesti uusin keinoin.

Kuolema Puškinin kädelle on yksityinen luotaus venäläiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Erityisen paljon liikutaan Pietarissa, sellaisena kuin se näyttäytyy kokijan mielenmaisemassa. Tämän kirjallisen kaupungin kaduilla kulkevat rinnan fiktiiviset ja historialliset hahmot, Raskolnikovista Mannerheimiin.

Kokoelmassa tehdään tiliä venäläisen runouden ja oman kirjoittamisen lisäksi venäläisestä yhteiskunnasta, mutta runojen taustalla on läpi teoksen vahva henkilöhistoriallinen vire.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pellisen toteava ilmaisu muistuttaa uutukaisessa suuresti 1900-luvun alun venäläisiä modernisteja, erityisesti akmeistien konkreettisia kuvia. Hienoinen kohosteisuus vaihtuu kuitenkin usein jo seuraavalla sivulla puheenomaiseksi, proosalliseksi ilmaisuksi. Pellinen on ollut aina koulukuntiin sopimaton kirjoittaja.

Kolme kuvaa
kirjailijasta

Jos tuore runokokoelma on hatunnosto venäläiselle traditiolle, liikutaan Pentin luona -proosateoksessa miltei joycelaisissa tunnelmissa. Tajunnanvirran viemä teos esittää kirjailijaksi tunnistettavan hahmon kolmella tavalla.

”Teksti”-kertomuksessa kirjailijan identiteetti on jatkuvassa liikkeessä, merkkien vinhassa tanssissa. Nimikertomus esittää henkilön suhteessa paikkaan. Proosarunoelmassa oleillaan joutilaana ystävän luona Kauklahdessa.

Teoksen kielellisesti notkean lyhytproosan raameissa tapahtuu ulkoisesti vähän. Kirjan voi nähdä jatkona miehen edelliselle proosakokoelmalle, Tallbergin palatsille, jossa kirjailija kuvasi lapsuuttaan.

Pentin luona on eriytynyt, kokonaisuudessaan kokijan tajunnassa liikahtelevien tekstien kokoelma. Kuten Pellinen kirjoittaa: ”olen muuntaja, joka muovaa ääretöntä aineettomuuden henkeä […] milloin sanoiksi, väreiksi tai säveliksi”. Ympäröivän maailman kuvaamisen sijasta teos keskittyy kokijan mielenliikahdusten tarkkaan kuvaamiseen niin, että niitä ei pyritä järjestämään sen kummemmin kertomukseksi. Teos on kuvia miehestä, kokijasta. Siinä se.

Haastavuudellaan, vapaalla järjestymisellään teokset työntävät toisia lukijoita luotaan. Pellisen teoksille tyypillisesti sulkee tämäkin tuore kaksikko kuitenkin kärsivällisen lukijan vastustamattomasti piiriinsä, kun kokoelmien omalle luonteelle antautuu.

Vaikka miehen nuoruuskokoelmat ovat edelleen teoskokonaisuuksia Pellisen tuotannon vahvinta, puhuttelevinta antia, vahvistaa tämäkin tuore kaksikko kuvaa taidokkaasta, edelleen itseään haastavasta elävästä legendasta.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​