Finlandia-palkinto

Finlandia-voittaja vie aikamatkalle jälleenrakennusajan Suomeen – Hierojan, metsänhoitajan ja traumatisoituneen sotilaan lisäksi päähenkilönä on jokihelmisimpukka

Anni Kytömäen Finlandia-palkittu romaani Margarita on saanut nimensä jokihelmisimpukasta, jonka latinankieliseen nimeen otsikko viittaa.
Anni Kytömäen Finlandia-palkittu romaani Margarita on saanut nimensä jokihelmisimpukasta, jonka latinankieliseen nimeen otsikko viittaa.

Kirjailija Anni Kytömäki viehättyi jokihelmisimpukoista jo reilut 20 vuotta sitten. Hän polki usein pyörällä lapsuudenkodistaan Ylöjärveltä Hämeenkyrön puolelle katsomaan niitä. Hämeenkyrön Matalus-joki on yksi kolmesta joesta Pirkanmaalla, jossa jokihelmisimpukat eli raakut ovat vielä säilyneet.

– Tuntui kiehtovalta, että joenpohjalla elää pieniä olentoja kuortensa suojassa ja ne saattavat olla jopa yli 200-vuotiaita. Jokihelmisimpukka on eliölajina ollut jo dinosaurusten aikaan 100 miljoonaa vuotta sitten.

Kytömäen romaanin nimi Margarita on jokihelmisimpukan latinankielinen nimi ja se on kirjan yksi "päähenkilöistä" monessa mielessä.

– Aloin miettiä, että jos tarinani päähenkilö olisi vähän kuin kuorensa suojassa, tarkkailijaluonne. Simpukka ja ihminen rinnastetaan ja heidän elämänkohtalonsa menevät samaa rataa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kirjan kuorensa suojassa oleva päähenkilö on Kankariston kylpylän hieroja Senni. Tarina sijoittuu 1940–1950-luvulle jälleenrakennusaikaan. Jokihelmisimpukka rauhoitettiin Suomessa vuonna 1955.

Romaanin kylpylän esikuvana on Ikaalisten kylpylä

Ei ollut sattumaa, että Sennin ammatti on hieroja ja romaanin päätapahtumapaikkana on kylpylä. Kytömäki itse valmistui hierojaksi 15 vuotta sitten. Kylpylät taas ovat kiinnostaneet häntä jo lapsena, kun perheen Sastamalan-kesämökin lähellä oli perinteinen parantola. Tosin Kankariston kylpylän esikuvana on ollut Ikaalisten kylpylä.

Kylpylä oli hänestä hyvä tapahtumapaikka, koska siellä erityyppiset ihmiset kohtaavat.

Synnyttämistä pidettiin naisten asevelvollisuutena

Kytömäki halusi käsitellä kolmea teemaa: luonnonsuojelun historiaa, pasifismia ja kehollista itsemääräämisoikeutta. Ne ujuttautuvat Margaritan tarinaan luontevasti.

Kylpylän hieroja Senni alkaa odottaa aviotonta lasta ja haluaa tehdä abortin. Aborttilainsäädäntö astui Suomessa voimaan 1950.

– Luin 1940-luvun lääkärikirjoja ja hoitoalan lehtiä. Aborttilainsäädännön historiasta on tehty myös paljon opinnäytetöitä, joissa kerrotaan, minkälaisia reaktioita terveydenhuollon henkilöstöllä on ollut aborttia hakemaan tulevia naisia kohtaan.

Margaritassa Senni saa kirjeen aborttilautakunnalta. Se ei ole Kytömäen keksimä, vaan kirjeen sisältö on suoraan dokumenteista.

– Senaikaisten väestötieteilijöiden puhetta oli, että synnyttäminen on naisten asevelvollisuus.

Jälleenrakennusaikana hakattiin metsä, mutta myös suojeltiin

Jälleenrakennusaikana metsää hakattiin avohakkuiksi raskaalla kädellä. Sotakorvaukset piti maksaa ja evakko- ja rintamamiesperheet tarvitsivat tiloja. Metsien myynnillä saatiin ulkomaan valuuttaa.

– Se oli kaikki ymmärrettävää niissä olosuhteissa, kun yritettiin saada yhteiskunta jaloilleen. Kääntöpuoli oli se, mitä metsäluonnolle tapahtui.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Samaan aikaan, kun metsiä hakattiin, tehtiin päätöksiä luonnonsuojelualueista.

Kirjan toinen päähenkilö on Kankariston metsissä hakkuita johtava metsänhoitaja Antti, jonka työnkuvaan 1950-luvun mallin mukaan kuului sekä suunnitella hakkuita että luonnonsuojelualueita.

Pasifismia Kytömäki käsittelee sodassa psyykkisesti vaurioituneen Mikon kautta. Kytömäki käytti aiheeseen taustakirjallisuutena Tieto-Finlandian vuonna 2013 voittanutta Ville Kivimäen Murtuneet mielet -teosta.


Kirjailija

Anni Kytömäki

Syntynyt 1980 Ylöjärvellä.

Asuu Hämeenkyrössä.

Kirjat: Margarita, Gummerus (2020), Kivitasku, Gummerus (2017), Luontopäiväkirja, Metsäkustannus (2016) ja Kultarinta, Gummerus (2014), joka oli Finlandia-ehdokkaana 2014.

Opiskelee kulttuuriperinnön tutkimusta Turun yliopistossa. Teki kandidaatin tutkielmansa jokihelmisimpukan kulttuurihistoriasta eli helmenpyyntiperinteestä samalla, kun teki romaanin taustatyötä.

Kouluttautunut aiemmin luontokartoittajaksi ja hierojaksi.

Työskennellyt järjestösihteerinä ja muusikkona.

Lopullisen valinnan kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajasta teki tänä vuonna kapellimestari Hannu Lintu.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lue myös:

Tutkimus tanssikiellosta toi tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon

Radio Popov kertoo yksinäisten lasten omasta radiokanavasta – kirjailija Anja Portinin mukaan jokainen lapsi tarvitsisi elämäänsä mahdollisuuden tulla kuulluksi

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.