Kulttuuri

Itsenäisyyspäivän etkoilla ja jatkoilla keskustellaan sodan jäljistä – Tapahtumat liittyvät Naisia ja hevosia -esitykseen

Sara Levänen
Laura Rantanen ja Veera Alaverronen tarkastelevat sodan jättämiä jälkiä omakohtaisten kokemusten kautta.
Laura Rantanen ja Veera Alaverronen tarkastelevat sodan jättämiä jälkiä omakohtaisten kokemusten kautta.

Turun kaupunginteatterissa järjestetään tänä vuonna itsenäisyyspäivän etkot ja jatkot, joissa pohjustetaan vuoden päästä marraskuussa ensi-iltansa saavaa esitystä Naisia ja hevosia.

Itsenäisyyspäivän etkot pidetään lauantaina 21.11. kello 13 yhdessä evakon ja hänen lapsenlapsensa kanssa. Vieraana ovat Aira Samulin ja Kiti Samulin. Keskustelu striimataan suorana Turun kaupunginteatterin Facebook-sivuille.

Itsenäisyyspäivän jatkoilla kysytään, mitä kuuluu sisäiselle sotaveteraanillesi? Tilaisuus järjestetään kaupunginteatterin Sopukassa tiistaina 8.12. kello 18, ja sinne on mahdollista mennä paikalle ilmoittautumalla etukäteen teatterin verkkosivuilla ja lisäksi sitä voi seurata suorana lähetyksenä teatterin Facebook-sivuilla.

Osana Itsenäisyyspäivän jatkoja järjestetään Erätauko-keskustelu, johon osallistuu mm. aihepiiriä tutkinut erikoistutkija Mona Mannevuo Turun yliopistosta, tutkija Jaana Parviainen Tampereen yliopistosta ja kolttasaamelainen Eveliina Feodoroff-Rantala. Keskustelun vetää Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Naisia ja hevosia on Veera Alaverrosen ja Laura Rantasen esitys, joka haluaa vapauttaa katsojia sukupolvelta toiselle siirtyvästä Suomen sotien perinnöstä. Esityksen ensi-ilta on 19.11.2021.

– Esityksen nimi viittaa aikoihin, jotka muovasivat naisista kestäviä työjuhtia. Sodan jälkeisen Suomen jälleenrakentajia, kuin suomenhevosia, jotka palvelivat ensin rintamalla ja sitten maan jälleenrakennuksessa, kertoo teatterintekijä ja psykologi Veera Alaverronen.

– Esitys on omakohtainen ja olemme lavalla osittain omana itsenämme, omien kokemustemme kautta. Muutama vuosi sitten heräsimme yhdessä Veeran kanssa miettimään, kuinka tunnistamme omassa elämässämme jatkoa isoäitiemme tarinoille. Myös ja etenkin niille asioille ja kokemuksille, joita ei koskaan sanottu ääneen, Laura Rantanen kertoo.

Hänen isoäitinsä Aino, Karjalan evakko Kuolemanjärveltä, luopui lapsena karjalan kielestä ja oppi olemaan tekemättä itsestään numeroa. Alaverrosen isoäiti, Kerttu Pohjanmaalta, meni ensin sotaan, sitten aina töihin.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.