Kulttuuri

Katso dokumentti lajien selviytymisestä – ohjaaja Suvi Sinervo lähti lapsuutensa metsään etsimään merkkejä uhanalaisesta pyystä

Vilahtiko siellä pyy vai heilutteliko jokin muu saniaisten lehtiä? Pyy viihtyy hämyisissä metsissä, joissa se voi rauhassa vihellellä ja syödä marjoja, mutta nykyään siihen törmää entistä harvemmin, koska sen kanta on pienentynyt.

WWF:n julkaisi tällä viikolla raportin, jonka mukaan maapallon luonnon monimuotoisuus on vähenemässä merkittävää vauhtia. Living Planet -raportissa tarkasteltujen selkärankaisten villieläinpopulaatiot ovat pienentyneet keskimäärin lähes 70 prosenttia vuodesta 1970 lähtien.

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen näkyy myös Suomessa. Esimerkiksi Suomen lintulajeista kolmannes on uhanalaisia. Yksi näistä on pyy, jonka ympärille kietoutuu luonnon tilaa ja lajien selviytymistä käsittelevä lyhytdokumentti Pyyn metsä.

Dokumentissa Suomen ympäristökeskuksen Biodiversiteettikeskuksen johtaja Petri Ahlroth kertoo, että ihmisten hyvinvointi riippuu ekosysteemien säilymisestä ja toimivuudesta. Puut tuottavat happea, luonto tarjoaa ravintoa ja vesi puhdistuu luonnon prosessissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

–  Luonnossa tapahtuu kaikki se, mitä tarvitsemme elämisen perusedellytyksiin, Ahlroth sanoo.

Luontodokumentin on ohjannut toimittaja Suvi Sinervo ja tuottanut journalistinen Planeetan rajat -toimisto.

Kuvaus teoksesta Pyyn metsä

Näin Sinervo esittelee dokumenttielokuvansa:

"– Äiti, miksi sanotaan, että pyy pienenee maailmanlopun edellä? kahdeksanvuotias tyttö kysyy metsässä saniaisten keskellä satumaisena kesäpäivänä, joka on täynnä valoa ja kahinaa.

Sanonta viittaa vanhaan suomalaiseen taruun, jossa Jumala suuttuu töyhtöpäiselle, pienelle metsäkanalinnulle niin, että määrää sen pienenemään entisestään, maailman loppuun asti.

Oikeasti pyyt eivät ole pienentyneet, mutta pyykanta on, ja nopeasti. Pyy on siirtynyt elinvoimaisesta vaarantuneeksi eli uhanalaiseksi lajiksi 2010-luvun aikana.

Tämän voi nähdä niinkin, että pyy pystyy kertomaan, mitä kuuluu Suomen metsille. Nämä linnut kun tarvitsevat elääkseen oman reviirin kerroksisen metsän siimeksestä."

Kolme asiantuntijaa avaamassa taustoja

Henkilökohtaisessa ja tieteeseen perustuvassa dokumentissa ohjaaja Sinervo haluaa löytää pyyn lapsuutensa metsästä. Vilahdus piilottelevasta linnusta kelpaisi merkiksi siitä, että elämä jatkuu ja metsä voi yhä hyvin.

Kolme asiantuntijaa – lintututkija Heidi Björklund, populaatiobiologian professori Juha Merilä ja Suomen ympäristökeskuksen Biodiversiteettikeskuksen johtaja Petri Ahlroth – liittävät pyyn suureen kuvaan siitä, mitä planeetallamme tapahtuu.

Elokuva julkaistaan yhteistyössä Lännen Median kanssa. Kesto noin 20 minuuttia.

Pyyn metsän tekijät

Ohjaus: Suvi Sinervo

Käsikirjoitus: Suvi Sinervo ja Ilkka Pernu

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kuvaus: Ari Räsänen

Ilmakuvaus: Cinepic

Äänisuunnittelu: Tuomas Skopa / Artlab

Musiikki: Niklas Nybom ja Epidemic sound

Leikkaus: Ari Räsänen

Värimäärittely: Jussi Myllyniemi / Whitepoint

Miksaus: Tuomas Skopa / Artlab

Asiantuntija: Juha Kauppinen

Tuottaja: Ari Räsänen, Planeetan rajat

Ensiesitys Lännen Median osakasmedioissa 12. syyskuuta 2020.

Pyyn metsä -dokumenttielokuva kuvaa pyyn kautta luonnon tilaa.
Pyyn metsä -dokumenttielokuva kuvaa pyyn kautta luonnon tilaa.
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.