Kulttuuri

Sanoittajavelho ja värikäs persoona – Ystävät muistavat 77-vuotiaana kuolleen Vexi Salmen suorana ja konstailemattomana ihmisenä

Terho Aalto
Veijo "Vexi" Salmi menehtyi 77-vuotiaana nopeasti edenneeseen sairauteen.
Veijo "Vexi" Salmi menehtyi 77-vuotiaana nopeasti edenneeseen sairauteen.

Vexi Salmen kuolema tuli yllätyksenä miehen ystäville ja työtovereille.

Käsikirjoittaja ja ohjaaja Heikki Paavilainen kertoo puhuneensa ystävänsä kanssa pitkän puhelun viimeksi juhannuksen tienoilla.

– Silloin Vexi oli tosi pirteä, eikä minulla ollut mitään ennakkokäsitystä tällaisesta. Sairaus on ollut ilmeisen nopea, Paavilainen sanoo järkyttyneenä.

Hän tutustui Salmeen reilut 12 vuotta sitten kirjoittaessaan Salmen ja Irwin Goodmanin nuoruusvuosista kertovaa Villit vuodet -näytelmää.

Paavilaisen mukaansa heidän välillään klikkasi heti.

– Jos jonkun ihmisen kanssa heti löytää toisensa ja tulee sielunkumppanuus, niin minulla kyllä tuli Vexin kanssa. Opin häneltä ihan hirveästi. Vanhempana miehenä hän avasi minulle elämänasenteensa, Paavilainen kertoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Irwinin aisapari

Hämeenlinnassa vuonna 1942 syntynyt Vexi Salmi oli kaupungissa näkyvä ja värikäs hahmo jo nuoruusvuosinaan.

– 1960-luvulla hänet tunsi varmasti koko kaupunki. Kun teimme Villejä vuosia, niin melkein jokaisella torilla kohtaamallani iäkkäämmällä ihmisellä oli jokin tarina kerrottavana Vexistä ja Irwinistä, Paavilainen muistelee.

Irwin Goodman eli Antti Hammarberg ja Salmi tutustuivat toisiinsa jo lapsina ja ystävystyivät. Hämeen Sanomille vuonna 1992 antamassaan 50-vuotishaastattelussa vuonna 1992 Salmi kertoi, ettei hän koskaan kadehtinut suursuositun Goodmanin ykkösasemaa.

– Irwinhän teki raskaimman työn. Laulajalla pitää olla esiintymisvietti, minulla sitä ei ole, Salmi kommentoi tuolloin.

Salmen ja Goodmanin yhteistyö ikuistettiin myös vuonna 2002 Timo Koivusalon ohjaamaan Rentun ruusu -elokuvaan.

Ari-Matti Ruuska
Vexi Salmi tunnettiin musiikin lisäksi myös suurena taiteen ystävänä. Kuvassa Salmi Stiina Saariston näytelyssä Turussa vieraillessaan syksyllä 2012.
Vexi Salmi tunnettiin musiikin lisäksi myös suurena taiteen ystävänä. Kuvassa Salmi Stiina Saariston näytelyssä Turussa vieraillessaan syksyllä 2012.

Ei kumarrellut ketään

Vanhemmiten Vexi Salmella oli Paavilaisen mukaan kaunis asenne elämään: konstailematon ja suora.

– Vexi itse sanoi, että hän on jo sen ikäinen, että voi sanoa mitä vain kenelle vain. Hänen ei tarvinnut kumarrella mihinkään suuntaan. Hän oli saavuttanut sen omalla työllään ja kasvattamalla itsensä siihen.

Kokenut sanoittaja, levytuottaja ja taiteilijasielu ei ollut kuitenkaan ylimielinen.

– Ei koskaan, ei ikinä. Hän oli hyvin tasapainoinen suoruuden ja nöyrä elämää kohtaan, Paavilainen kuvailee.

Hittilistalla riittää pituutta

Sanoittajavelhona Salmi oli suvereeni. Heikki Paavilainen arvioi, ettei suuri yleisö varmasti osaa edes aavistaa, mitkä kaikki radiohitit ovat Salmen kynästä.

– Hämmästyn vieläkin, kun kuuntelen joitakin hänen sanoituksiaan. Mistä hän on taikonut nuo sanat? Hittilista on käsittämättömän suuri, ja kaikista biiseistä paistaa elämän ymmärtäminen.

Jos hänen sanoituksistaan pitäisi nostaa esiin joku, joka on sinulle tällä hetkellä tärkeä, niin mikä se olisi?

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Tällaisena herkkänä hetkenä tulee ensimmäisenä mieleen Sydämeeni joulun teen. Mutta listahan on valtavan pitkä, Paavilainen vastaa.

Laulun tulkitsi levylle vuonna 1988 Vesa-Matti Loiri, joka kommentoi tiistaina STT:lle sanoittajatoverinsa kuolemaa. Loiri kuvaili hyvää ystäväänsä tiukaksi tuottajaksi, joka oli kuitenkin laulajalle armollinen.

– Hän oli minulle hyvin rakas ihminen. Suuri menetys, turhan aikaisin lähti, Loiri toteaa STT:lle.

Yksi projekti jäi kesken

Myös Paavilainen harmittelee liki 78-vuotiaan ystävänsä varhaista poismenoa. Miehiltä jäi kesken yksi projekti.

– Olen tekemässä Hämeenlinnan kaupunginmuseolle käsikirjoitusta yhteen näyttelyyn talvelle 2022. Vexikin tiesi tästä 1960-luvun Hämeenlinnaan liittyvästä näyttelystä, ja tarkoitukseni oli mennä tapaamaan häntä ja kysellä häneltä muistoja siltä ajalta. Se jää nyt tekemättä.

Paavilainen kertoo jäävänsä kaipaamaan hienoa ihmistä.

– Nyt minua harmittaa ihan hirveästi, etten pääse enää tapaamaan. Osa minustakin lähti nyt irti.


Kuka

Vexi Salmi

Sanoittaja, tuottaja ja kulttuurialan vaikuttaja menehtyi nopeasti edenneeseen sairauteen varhain tiistaiaamuna 8.9.2020 Terhokodissa Helsingissä.

Syntyi 21.9.1942 Hämeenlinnassa.

Yksi Suomen tuotteliaimpia kevyen musiikin sanoittajia. Sanoitti yli 3  000 levytettyä laulua muun muassa Kirkalle, Katri Helenalle ja Vesa-Matti Loirille.

Tuli tunnetuksi erityisesti muusikko Irwin Goodmanin teosten sanoittajana. Työmiehen lauantai ja Rentun ruusu ovat muutamia esimerkkejä Salmen mittavasta tuotannosta.

Salmen sanoittamat kappaleet voittivat useita Syksyn sävel -kilpailuja, ja ne edustivat kolmesti Suomea Euroviisuissa.

Toimi myös levytuottajana ja perusti Levytuottajat- ja Flamingo-levy-yhtiöt.

Reino Helismaa -palkinto vuonna 1989. Juha Vainio -palkinto 1993 ja Pro Sculptura -mitali 2011. Suomen kulttuurirahaston Hämeen rahaston elämäntyöpalkinto 2013.

Asui suurimman osan aikuisuudestaan pääkaupunkiseudulla.

Avioitui vaimonsa Katri Wannerin kanssa vuonna 1984. Sitä ennen oli naimisissa kahdesti.

Kaipaamaan jäivät myös kolme lasta sekä useat lapsenlapset ja lastenlastenlapset.

Siunataan omaisten ja perheen läsnä ollessa ja haudataan Hämeenlinnaan Ahveniston vanhalle hautausmaalle.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.