Kulttuuri

Entisen merimiehen pojasta kasvoi järkähtämätön merenkulun tutkija – "Museomaailma ja toimintatavat ovat muuttuneet, minä en"

Marttiina Sairanen
Heinäkuun alussa eläkkeelle jäänyt Jarmo Saarinen työskenteli merikeskus Forum Marinumin amanuenssina reilut parikymmentä vuotta. Merenkulun historian tutkimista hän ei aio lopettaa, ja suunnitteilla on jo kaksi uutta kirjaa.
Heinäkuun alussa eläkkeelle jäänyt Jarmo Saarinen työskenteli merikeskus Forum Marinumin amanuenssina reilut parikymmentä vuotta. Merenkulun historian tutkimista hän ei aio lopettaa, ja suunnitteilla on jo kaksi uutta kirjaa.

– Olen pyörinyt näillä samoilla kulmilla lähes koko ikäni, Jarmo Saarinen sanoo katsellessaan ympärilleen Merikeskus Forum Marinumin edustalla seisovan Suomen viimeisen merenrannikon höyryhinaajan, V...

tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Kokeile TS digiä
1kk eurolla.
Tilaus päättyy automaattisesti.

Tutustu 1 kk 1 €
Olen jo tilaaja
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Samppa
VetäjäV
Vanha höyryhinaaja poistettiin Turun sataman kalustekirjanpidosta joskus 1980-luvulla. Hänen katsottiin palvelleen täysin. Oli kaksi vaihtoehtoa, joko romuttaa alus tai myydä eniten tarjoavalle. Eniten tarjosivat tietojeni mukaan Hangon hinauksen omistajaveljekset. Heidän tarkoituksenan oli ostaa hinaajavanhus isälleen 80-vuotislahjaksi. Hintatarjaus oli tietojeni mukaan 40000 silloista Suomen markkaa? Satamalautakunta oli valmis myymään aluksen pois kustantamasta, mutta joku lautakunnan jäsenistä vastusti myyntiä ja pyysi asian pöydälle. Vastustaja katsoi, että hinaaja höyrykoneineen edusti merenkulun historiaa ja oli hintaansa arvokkaampi kulttuuriesine. Lautakunnan kokouksen jälkeen kerrotaan satamalautakunnalla olleen yhteiskokous matkailulautakunnan kanssa Suomen Joutsenella siinä Martnsillan pielessä. Siellä kuullun mukaan matkailulautakunnan silloinen tomera naispuheenjohtaja toivoi yhteistyötä Turun sataman kanssa. Puheen loputtua Vetäjä V:n myyntiä vastustanut ilmoitti, että yhteistyö voitaisiin aloittaa vaikka kunnostamalla hinaaja yleiseksi näyttelualukseksi. Alus jäikin sataman murheeksi, mutta hinaajan viimeinen ja monivuotinen kippari kokosi innokkaan ryhmän, joka kunnosti aluksen näyttelykyntoon.
Näin olen antanut asian itselleni kertoa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.