Kulttuuri

Jörn Donner kuoli – oman tiensä kulkija ja kulttuurin moniottelija jätti lähtemättömän jäljen suomalaiseen yhteiskuntaan

Tuukka Ylönen
Jörn Donner  1933–2020.
Jörn Donner 1933–2020.

86-vuotiaana kuollut Jörn Donner oli Suomen tunnetuimpia kulttuuripersoonia. Hän ei pelännyt arvostelua eikä kumartanut kuvia, vaan ravisteli käsityksiä sovinnaisuudesta ja porvarillisuudesta.

Helsinki

Kulttuurin legendaarinen moniottelija ja poliitikko Jörn Donner on kuollut. Asiasta kertoi STT:lle Donnerin vaimo. 86-vuotias Donner kuoli helsinkiläisessä sairaalassa.

Elämänsä aikana Donner ehti kirjoittaa kymmeniä kirjoja, ohjata ja käsikirjoittaa lukuisia elokuvia, toimia poliitikkona sekä konsulina ja vaikuttaa useissa kulttuurijärjestöissä.

Donner muistetaan myös 1960-luvulta yhtenä aikansa ensimmäisistä kohujulkkiksista, joka ei säästellyt sanojaan haastatteluissa. Julkisuudessa Donner lausui toisinaan huippuelitistisiä kommentteja ja toisina hetkinä hän ilkkui porvarillisuudelle ja säädyllisyydelle. Suorasukaisuuteen yhdistyi hänen kohdallaan kuitenkin aina laaja sivistys ja itsensä laittaminen likoon.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jörn Donner syntyi varakkaaseen Donnerien teollisuus- ja kulttuurisukuun vuonna 1933. Hänen molemmat veljensä toimivat professoreina ja myös isä oli tutkija.

Arvostettu kulttuurivaikuttaja aloitti kirjailijana vain 18 vuoden iässä, jolloin julkaistiin Donnerin esikoiskirja, novellikokoelma Välsignade liv.

Suomenruotsalaista yläluokkaa kuvannutta 11-osaista Andersin suku -kirjasarjaa pidetään yhtenä Donnerin taiteellisesti korkeatasoisimpana kirjallisena saavutuksena.

Sarjan kuudennesta osasta Donnerille myönnettiin Finlandia-palkinto vuonna 1986. Kirjallisuuden valtionpalkinnon hän sai vuosina 1971 sekä 1985.

Viimeisinä vuosinaan Donner kirjoitti kaunistelemattomia, omaelämänkerrallisia kuvauksia, jossa hän kertoi usein raadollisesti omasta sairastelustaan. Myös vanhuuden kirjoituksista oli tunnistettavissa energinen ja kuvia kumartamaton ajattelija.

Kulttuurin ja lukemisen puolesta puhunut Donner lanseerasi tv-mainoksessa klassikoksi muodostuneen sloganin: "Lukeminen kannattaa aina".

Tara Jaakkola
Jörn Donner puhui Volter Kilpi -kirjallisuusviikolla Kustavissa vuonna 2013.
Jörn Donner puhui Volter Kilpi -kirjallisuusviikolla Kustavissa vuonna 2013.

Ensimmäisen lyhytelokuvansa tehdessään Donner oli 21-vuotias.

Sittemmin Donner käsikirjoitti ja ohjasi useita fiktio- ja dokumenttielokuvia.

Donnerin 1960–70-luvuilla tekemiä elokuvia on pidetty hänen parhaimpinaan. Tuolla kaudella Donnerin elokuvissa oli usein eroottisia teemoja, mikä närkästytti osaa yhteiskunnasta. Kenties tunnetuin Donnerin elokuva on vuoden 1968 Mustaa valkoisella.

Monista suomalaisuuden ytimeen pureutuneista teoksista elämään jäävät muiden muassa vuoden 1967 Uusi Maammekirja sekä dokumenttielokuva Perkele! Kuvia suomesta.

Vuonna 1983 Donner vastaanotti historian ainoana suomalaisena Oscar-palkinnon ruotsalaisohjaaja Ingmar Bergmanin elokuvasta Fanny ja Alexander. Donner tuotti elokuvan ja vastaanotti Oscar-palkinnon pitkäaikaisen ystävänsä Bergmanin puolesta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Donner oli myös yksi Suomen elokuva-arkiston perustajista. Hän toimi 70-luvulla Ruotsin elokuvainstituutin johtajana.

Poliittisella urallaan Donner toimi kansanedustajana ja europarlamentaarikkona useiden puolueiden riveissä.

Eduskuntaan hän nousi ensimmäistä kertaa rkp:n jäsenenä vuonna 1987. EU-parlamentissa Donner oli Sdp:n edustajan 1996–99.

Kansanedustajakokemuksiaan Donner tilitti kirjassa nimeltä Terveenä laitoksessa vuonna 1995.

Poliittisen uransa hän aloitti Helsingin kaupunginvaltuustossa vuonna 1968. Tuolloin puolueena oli skdl. Tammisaaressa Donner oli kaupunginvaltuustossa sitoutumattomana.

Donner oli Suomen vanhin kaupunginvaltuutettu, kun hän erosi Helsingin kaupunginvaltuustosta vuonna 2019. Kausi alkoi 2017.

Jörn Donner TS Kirja -klubin vieraana tammikuussa 2018, katso video:

Lue Donnerin laaja haastattelu vuodelta 2018:

Maanantaina 85 vuotta täyttävä renessanssimies Jörn Donner ei juhli menneitä, vaan katsoo eteenpäin

Timo Jerkku
Jörn Donner ja Sauli Niinistö keskustelivat Euroopasta vuonna 2012.
Jörn Donner ja Sauli Niinistö keskustelivat Euroopasta vuonna 2012.
Ari-Matti Ruuska
Bitte Westerlund ja Jörn Donner Linnan juhlissa vuonna 2008.
Bitte Westerlund ja Jörn Donner Linnan juhlissa vuonna 2008.
Riitta Salmi
Jörn Donner Tammisaaressa vuonna 2001, jolloin hän oli kirjoittanut kirjoja 50 vuotta.
Jörn Donner Tammisaaressa vuonna 2001, jolloin hän oli kirjoittanut kirjoja 50 vuotta.
Jari Laurikko
Jörn Donner vuonna 1997.
Jörn Donner vuonna 1997.

Kommentti: Sisukas vastarannan kiiski

Tuomo Karhu

tuomo.karhu@ts.fi

Jörn Donner vieraili TS Kirja -klubilla aika tarkalleen kaksi vuotta sitten. Donnerin saaminen oli suuri voitto silloin Bar Kukassa toimineelle klubille.

Sanomattakin on selvää, että Kuka oli tupaten täynnä ja moni ei mahtunut sisään.

Donner saapui paikalle kiukkuisena, mutta maailma näytti jo valoisammalta, kun hän pääsi pöytäänsä ja sai lasillisen etukäteen toivomaansa punaviiniä.

Vasta päästyään parrasvalojen loisteeseen Donner kuitenkin puhkesi kukkaansa, niin kuin monille karismaattisille esiintyjille käy. Vanha mies nuortui silmissä ja muuttui – no, kyllähän te tiedätte, Jörn Donneriksi.

Koko kansan Jörkka ei ollut tavallisimpia tallaajia, mutta hänessä kiteytyi jotain siitä, mitä kutsumme suomalaiseksi sisuksi.

TS Kirja -klubilla hän luonnehti itseään vastarannan kiiskeksi, joka yrittää vielä 70 vuoden jälkeenkin kehittyä kirjoittajana. Olen samaa mieltä Donnerin kanssa, että Vesi on verta sakeampaa (2018) on hänen parhaita teoksiaan.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.