Moderni punavankileiri elää historiaa Lahdessa

Ympäristötaiteilija Kaisa Salmi kotonaan Helsingin Punavuoressa 25. huhtikuuta 2013. Lehtikuva/ Jarno Mela
Ympäristötaiteilija Kaisa Salmi kotonaan Helsingin Punavuoressa 25. huhtikuuta 2013. Lehtikuva/ Jarno Mela

Lahden ydinkeskustan tuntumassa uppoudutaan sunnuntai-iltapäivänä Suomen sisällissodan tunnelmiin tuhansien ihmisten voimin.

Tuolloin taiteilija Kaisa Salmi toteuttaa Fellmaninpuistossa Fellmanin pelto -performanssin, jota hän itse kuvailee eläväksi monumentiksi sekä matkaksi historiaan ja sen tutkimiseen.

Nykyisen Fellmaninpuiston paikalla sijainneelle pellolle koottiin vuoden 1918 keväällä jopa 30 000 punavankia.

– Historian ymmärtäminen, hyväksyminen ja sovinto on kantava ajatukseni, tapahtuman ohjaajana toimiva Salmi kertoo.

Salmi uskoo saavansa puistoon koolle tavoitteensa, 22 000 ihmistä. Tähän mennessä virallisia ilmoittautumisia on kertynyt noin 8 000. Apunaan taiteilijalla on apulaisohjaajia, kaksi osatuottajaa ja noin 30 hengen työryhmä, joka taltioi performanssin taide-elokuvaksi.

Salmi (s. 1968) sai idean teokseensa opetusneuvos Yrjö Kallisen (1886–1976) sisällissotamuistelmista sekä omasta sukuhistoriastaan.

– Äitini sukutausta on valkoinen, isäni isä puolestaan pakotettiin nuorena poikana punaiseksi ampujaksi. Sodasta ei puhuttu perheessäni juuri koskaan.

Helsinkiläistaiteilija tunnetaan parhaiten eduskuntatalon ja Turun tuomiokirkon edustan portaiden kukka-asetelmista. Suuri ihmismassateos on kuitenkin houkutellut häntä jo vuosien ajan.

– Yritin muutama vuosi sitten toteuttaa Helsingin juhlaviikoille ihmislabyrinttia.

Yksi lähtölaukaus Fellmanin pelto -teokselle oli Salmen kariutunut Mannerheim-taideprojekti. Salmi olisi halunnut kukittaa nykytaidemuseo Kiasman edustalla Helsingissä sijaitsevan Mannerheimin patsaan punaisilla neilikoilla.

Helsingin kaupungin taidemuseo kielsi kukituksen, koska se voisi vaurioittaa patsasta. Salmen mielestä todellinen syy oli se, että Mannerheimin yhdistäminen punaisiin kukkiin on vieläkin tulenarkaa.

– Ihmiset puhuvat sisällissodasta edelleen hirveän vähän. Jotkut Fellmanin pellon suojelijoiksi pyytämäni henkilöt myös harkitsivat hetken ennen kuin lähtivät mukaan tai sanoivat, että asia on liian arka.

Kieltäytyjien joukossa oli tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Suojelijaksi lupautui kuitenkin presidentti Tarja Halonen.

– Hetken hänkin mietti, mutta oli sitten hyvin varma tuestaan.

TS–STT

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.