Kulttuurin kolumnit

Ilmastokeskustelu tarvitsee kannustavuutta

Jopa 65 prosenttia joidenkin vietnamilaiskylien lapsista oli aliravittuja 90-luvun alussa. Jotain piti tehdä nopeasti.

Apua haettiin Marian Zeitlinin positiivisen poikkeavuuden ideoista. Avustusjärjestöt selvittivät, mitä riittävästi ravittujen lasten perheissä tehtiin eri tavalla, vaikka olosuhteet niissä olivat yhtä köyhät ja kurjat kuin muilla.

Paljastui, että nämä perheet ruokkivat lapsiaan ravinnolla, joka oli kaikkien saatavilla, mutta jota ei yleisesti pidetty soveliaana pikkulapsille. Lapsia myös ruokittiin useammin.

Sen sijaan että yhdessä kylässä toiminut malli olisi viety kaikkiin kyliin keskitetysti, jokaisen kylän annettiin tehdä itselleen sopiva malli.

Kaikki voittivat.

Toinen esimerkki liittyy Japanin kodittomiin, joiden parissa tuberkuloosi levisi kuin kulovalkea.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tarjolla oli ilmaisia tutkimuksia ja ilmainen sairaalahoito, mutta useat kodittomat jättivät hoidon kesken tai menemättä siihen kokonaan, eikä kukaan ymmärtänyt, miksi.

Vastaus yllätti tutkijatkin. Kodittomat pysyivät poissa sairaalasta, koska pelkäsivät tuttujen nukkumapaikkojen menettämistä ja heillä oli kova huoli lemmikkikoiristaan. Huolet menivät terveyden edelle. Kun hoito tuotiin säännösten vastaisesti puistoihin ja lemmikkien asiat järjestettiin sairaalajaksojen ajaksi, tautitapausten määrä väheni.

Kuullessani nämä esimerkit Tokion yliopiston professori Masamine Jimban luennolla Taiwanin terveysfoorumissa mieleeni tuli jostain syystä ilmastonmuutos. Sillekin pitäisi tehdä jotain ja nopeasti, mutta nykyinen keskustelu ja keinot ovat luokattomia.

Lentohäpeä ja lihavero ovat kuin vietnamilaislasten huonosti ravitsevan riisivellin paneminen verolle tai lääkärit huutamassa tuberkuloosia sairastaville kodittomille, että "olette sairaita, menkää hoitoon, ettekö ymmärrä, että tartutatte kaikki!"

Kaikilla ei ole mahdollisuuksia eikä halua muuttaa kulutustottumuksiaan samalla tavalla. Siksi olemme tilanteessa, jossa keskustelun yksi osapuoli syyllistää. Toinen vastaa lyömällä kaikki defenssit päälle ja käyttäytyy kuin aikuinen lapsi ilmoittamalla ryhtyvänsä ilmastolakkoon, jos ei saa liharuokaa.

En tiedä, ketä syyllistäminen ja häpeä palvelevat, mutta eivät ainakaan ilmastoa. Tulee väkisinkin mieleen, että ne ovat vain joidenkin huono keino purkaa omaa ahdistustaan ja kääntyvät joka päivä itseään vastaan. Kun toinen huutaa vieressä, että et tee tarpeeksi, halu tehdä sitä vähääkin loppuu kuin seinään. Niin se ihmismieli toimii.

Siksi haluaisin nähdä ilmastonmuutoskeskustelun, jossa ei kerrottaisi, mitä pitää tehdä, vaan kysyttäisiin, mihin kukin olisi valmis. Väitän, että silloin niitä keinoja alkaisi löytyä niiltäkin, joita ei nyt voisi vähempää kiinnostaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Joten mitä sinä olisit valmis tekemään?

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.