Ateneumin taidemuseossa Helsingissä nähdään 8.10.2019–5.1.2020 kuvataiteilija Olli Lyytikäisen (1949–1987) näyttely.
Lyytikäisen syntymästä on tänä vuonna kulunut 70 vuotta. Lyytikäisen teokset heijastivat jo 1970-luvulla 1980-luvun taiteen henkeä. Vain 37-vuotiaana kuollut taiteilija on saanut aikalaisten piirissä lähes myyttistä hohdetta modernina suomalaisena taiteilijanerona.
Lyytikäinen nousi 1970-luvulla julkisuuteen Elonkorjaajat-ryhmän jäsenenä. Hän sopi hyvin vapauttaan vaalivien taiteilijoiden ryhmään, johon kuuluivat muun muassa Antero Kare, Philip von Knorring, Jan Olof Mallander, Ilkka Juhani Takalo-Eskola ja Stuart Wrede. Sekä korkea- että populaarikulttuuri olivat Lyytikäiselle visuaalista materiaalia, jota hän sovelsi suvereenisti tyylitellen omaan tekemiseensä. Lyytikäiselle taiteen tekeminen oli oman identiteetin etsimistä ja tutkimista.
Lyytikäisen taide muuttui hänen lyhyen uransa aikana jatkuvasti. Lyytikäisen kuvat sekä kertovat että jättävät kertomatta, ja niissä tuntuu aina olevan myös jokin salaperäinen, myyttinen ulottuvuus.
Lyytikäisen ateljeessa 1979 sattunut palo, jossa tuhoutui satoja teoksia, aiheutti syvän haavan herkkään taiteilijasieluun. Lyytikäisen luomisvoima oli valtava: alle kahteenkymmeneen vuoteen sisältyy parin tuhannen teoksen tuotanto. Luovuuteen yhdistyi kuitenkin itsetuhoisuus.
Ateneumin yhden salin näyttelyssä nähdään noin 40 teosta, pääasiassa akvarelleja ja piirustuksia, vuosilta 1969–1982.
