Tilaa TS Tutustu tilausvaihtoehtoihin >>

Video: Pian ensi-iltansa saava Pansion perhoset sijoittuu vuoteen 1952 – telakkatyömies Eino haaveilee autosta ja appelsiineista

Kesällä 1952 Oy Laivateollisuus Ab:n telakalla rakennetaan viimeisiä sotakorvauslaivoja. Oskari Ellilä (vas.) ja Tero-Petri Suovanen näyttelevät telakkatyöläisiä.

Riitta Saarni

Turun Sanomat

15.07.2019

Lahjoita:

Keskiviikkona ensi-iltansa saava näytelmä Pansion perhoset sijoittuu vuoteen 1952. Turkulaisilla telakoilla valmistuvat viimeiset sotakorvauslaivat, iskelmämusiikki muuttuu osaksi arkipäivää ja Helsi...

Tämä sisältö on digitilaajillemme.

Tilaamalla saat rajattoman lukuoikeuden yli 60 piinkovan ammattilaisemme tekemään digisisältöön: reilusti paikallisjuttuja, tärkeimmät kotimaan ja ulkomaan uutiset, mahdollisuuden kuunnella juttuja, näköislehden, striimaukset ja muun videosisällön.

Tilaa digi
3 kk 5,90 €/kk

Tilaa

Yht. 17,70 €/3 kk, jonka jälkeen voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Kokeile digiä
1 kk 7,90 €

Kokeile

Tilaus päättyy automaattisesti.

Tämä sisältö on digitilaajillemme.

Tilaamalla saat rajattoman lukuoikeuden yli 60 piinkovan ammattilaisemme tekemään digisisältöön: reilusti paikallisjuttuja, tärkeimmät kotimaan ja ulkomaan uutiset, mahdollisuuden kuunnella juttuja, näköislehden, striimaukset ja muun videosisällön.
Tee tilaus verkkosivuillamme.

Ystäväsi on lahjoittanut sinulle tämän jutun. Hyviä lukuhetkiä.

Tilaa

Keskustelut (1)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.

Kirjoita uusi viesti

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.

Virhe viestin lähetyksessä.

TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin

Vastaa

Kimmo Ikonen16.07.2019

Minäkin pansiolainen

Luin jutun ja katsoin videon. Tulin oikein hyvälle mielelle. Olinhan siellä minäkin, vaikka isäni niitä sotakorvauslaivoja oli rakentamassa. Ennen telakalle menoa hän kuljetti sisareni ja minut päiväksi hoitoon Pansion upouuteen lastentarhaan ja -seimeen kansakoulun yhteydessä. Kuljetus tapahtui polkupyörällä, johon käsistään kätevä isäni oli laatinut tarakalle osin puusta, osin metallista jatkon eli pidennysosan, mihin hän istutti siskoni ja minut. Näin kuljettiin ja hyvin meni sillloin, kun mitään turvaistuimia ei ollut vielä olemassa. Vuonna 1952, mistä näytelmä kertoo, täytin neljä ja siskoni kuusi vuotta. Äitini kävi silloin töissä kaupungissa (kuten pansiolaiset asian ilmaisivat) jossain sillipurkittamossa, mikä ei ollut mukavaa hommaa ja kävi käsille kovasti. Myöhemmin 1950- luvulla hän toimi v.t. ylim. postimiehen vakanssilla postinkantajana Turku 15 -postikonttorista käsin. Se rakennus taitaa olla nykyisin Pansion Karjalaisten omistuksessa, ainakin käytössä. Osittain hurjan nuoruuteni vietin Pansiossa alkuun Valmetin ns. hirsitaloissa, myöhemmin sitten Pernon omakotialueella ns. Hölmölässä, mitä silloin vielä nuoret telakkatyöläiset, sodan käyneet miehet ryhtyivät vuonna 1952 rakentamaan. Yhdessä tekivät ja talkoita oli paljon. Muistini mukaan vietin montun reunalla nelivuotiaana paljonkin aikaa ihmettelemässä, kun miehet kaivoivat savea lapioilla vinhaan tahtiin pois perustusten alta ja tieltä. Niistä savikasoista sittemmin muokattiin viljava puutarhamaa, missä riitti koko perheelle puuhaa. Pernoon muutimme vuonna 1953. Mielekästä toimintaa järjestivät Mikaelin Seurakunta Pansion

Kiitollisena muistan Pansiota
Kimmo Ikonen, Pansion Poika aina ja edelleen.

Ilmoita asiaton viesti

Vastaa

Haluatko käyttää

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.

Kirjoita vastaus viestiin

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Viesti

Peruuta