Leif Segerstamille myönnettiin kunniakapellimestarin arvo ja ensimmäinen Kultalilja-pienoisveistos

Lennart Holmberg
Turun filharmonisen orkesterin ylikapellimestari Leif Segerstam päättää kautensa asiaan kuuluvan näyttävästi.
Turun filharmonisen orkesterin ylikapellimestari Leif Segerstam päättää kautensa asiaan kuuluvan näyttävästi.

Kapellimestari Leif Segerstam saa Turun kaupungilta merkittävät huomionosoitukset hänen ylikapellimestarikautensa päätyttyä Turun filharmonisen orkesterin johdossa toukokuussa 2019.

Segerstam saa kunniakapellimestarin arvon ja ensimmäisen Kultalilja-pienoispatsaan. Huomionosoitukset annettiin Segerstamille hänen toiseksi viimeisen konserttinsa jälkeen järjestetyssä tilaisuudessa torstaina.

Leif Segerstamin ylikapellimestarikausi päättyy Richard Straussin Salomeen, josta Turun filharmoninen orkesteri esitti torstaina Straussin konserttiversion. Sama versio kuullaan uudestaan perjantaina, ja myös sen yhteydessä julkistetaan Konserttitalon uusi väliaikakello, jonka Segerstam on säveltänyt.

Maestro Leif Segerstam nimitetään Turun filharmonisen orkesterin kunniakapellimestariksi vasta toisena henkilönä TFO:n pitkässä historiassa. Ensimmäinen kunniakapellimestari on Paavo Berglund. Arvonimen luovutti Turun filharmonisen orkesterin intendentti Maati Rehor.

Kiitoksena Turun kaupungin hyväksi tekemästä työstä kapellimestari Segerstamille lahjoitettiin torstaina Kultalilja-pienoispatsas. Sen luovutti Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.

Alkuperäisen Kultalilja-veistoksen teki suuri turkulainen kuvanveistäjämestari Wäinö Aaltonen vuonna 1929.

– Meille on suuri kunnia, että Segerstam antanut kaikkensa kulttuurikaupunki Turun filharmoniselle orkesterille: se on kuulunut ja näkynyt kotikaupungissa ja saanut lukuisia palkintoja maailmalla. Kiitän maestro Segerstamia kaikkien klassisen musiikin rakastajien ja koko Turun kaupungin puolesta, Minna Arve sanoo.

Segerstam on ensimmäinen henkilö, jolle kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen kuuluisan Kultalilja-patsaan mukaan tehty arvokas pienoispatsas luovutetaan. Turun kaupunki on teettänyt alkuvuodesta 2019 Kultalilja-pienoispatsaita erityiserän kaupungin edustuslahjoiksi.

Leif Segerstamilla on ollut merkittävä vaikutus TFO:hon. 75-vuotias Segerstam on ylikapellimestarikaudellaan 2012–2019 vaikuttanut merkittävästi orkesterin taiteelliseen tasoon ja imagoon. Segerstam on levyttänyt TFO:n kanssa muun muassa Sibeliuksen harvinaisempia teoksia ja kaikki Brahmsin neljä sinfoniaa. Lisäksi kuluvan kauden aikana valmistuu kattava Beethoven Complete -levytyssarja. TFO on esittänyt Segerstamin johdolla muun muassa kaikki Sibeliuksen sinfoniat ja useita Segerstamin omia sinfonioita.

Segerstamilla on pitkä historia Turussa. Kapellimestarikomeetta johti Turun filharmonikoita ensimmäisen kerran 19. toukokuuta 1966 22-vuotiaana. Segerstamia 50 vuotta Turussa juhlittiin 19.5.2016.

Leif Segerstam on yksi Skandinavian monipuolisimmista säveltaiteilijoista – kapellimestari, säveltäjä, viulisti ja pianisti. Hän on toiminut kapellimestarina ja ylikapellimestarina lukuisissa tunnetuissa oopperataloissa ja sinfoniaorkestereissa, kuten Tukholman Kuninkaallisessa oopperassa, Berliinin Deutsche Operissa ja Wienin Valtionoopperassa sekä Itävallan ja Tanskan radio-orkestereissa. Johtajavierailuja hän on tehnyt muun muassa Metropolitaniin, Covent Gardeniin ja La Scalaan. Segerstamin mittava sävellystuotanto sisältää muun muassa yli 310 sinfoniaa.

Segerstamin vaikuttava ja näyttävä ura on palkittu lukuisin tunnustuksin. Vuonna 2014 tasavallan presidentti myönsi Segerstamille professorin arvonimen.

Turun museokeskus/Miska Lehto
Wäinö Aaltosen alkuperäinen Kultalilja vuodelta 1929.
Wäinö Aaltosen alkuperäinen Kultalilja vuodelta 1929.

Kultalilja-pienoisveistos pohjautuu turkulaisen kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen Kultalilja-patsaaseen vuodelta 1929. Sen graniittinen esikuva, Turun Lilja (1924–26), on ilahduttanut kulkijoita Turun Runebergin puistossa jo vuodesta 1928.

Alkuperäinen, noin metrin korkuinen kullattu puuveistos oli 1930-luvulla helsinkiläisen, Tukholmaan muuttaneen taidekauppias Gösta Stenmanin omistuksessa. Sitten jäljet katosivat ja vuosikymmeniä veistoksen kohtalo oli epäselvä. Vuonna 2013 patsaan silloinen ruotsalaisomistaja saapui Wäinö Aaltosen museoon Turkuun esittelemään Kultaliljan kuvaa. Omistaja toivoi vanhalle arvokkaalle puuveistokselle museaaliset olosuhteet sen säilyttämiseksi tuleville sukupolville.

Turun kaupunki päätti vuonna 2014 ostaa Kultaliljan 50 000 eurolla kaupungin taidekokoelmaan kaupungin kaunistamisrahaston tuotoilla. Patsas on ollut esillä näyttelyissä Wäinö Aaltosen museossa ja Kulttuurigaalassa Logomossa. Arka teos on esillä museaalisissa olosuhteissa vain erikoistapauksissa.

Kultalilja-pienoispatsas on alkuperäisestä patsaasta valmistettu 3D-mallinnos, johon on yhdistetty perinteinen käsinkultaus aidolla lehtikullalla, kuten alkuperäisessä veistoksessa. Menetelmänä on käytetty noin 1000 vuotta vanhaa pellavaöljykiinnitystä monine esikäsittelyineen. Jalusta on turkulaista graniittia, joka on louhittu Kakolan alueen kallioista.

Patsaita jaettiin palkinnoiksi myös vuoden 2017 Kulttuurigaalassa, mutta lahjoina annettavat patsaat poikkeavat kooltaan ja jalustamateriaaliltaan gaalaan toteutetuista pienoispatsaista.