Kulttuuri

Kaarina Hazard: "Jos Minna Canth eläisi nyt, kuka häntä jaksaisi" – Suurnaisten muistomerkit eivät kerro ristiriidoista ja särmistä

OSSI AHOLA / AAMULEHTI
Minna Canthin syntymäkaupungissa Tampereella patsas on Lauri Leppäsen käsialaa vuodelta 1951. Taistelija eli nuori Minna nojaa pronssipaateen, jonka takana korkokuvassa hänen näytelmänsä Anna-Liisa anelee perheeltään armoa surmattuaan vastasyntyneen aviottoman lapsensa.
Minna Canthin syntymäkaupungissa Tampereella patsas on Lauri Leppäsen käsialaa vuodelta 1951. Taistelija eli nuori Minna nojaa pronssipaateen, jonka takana korkokuvassa hänen näytelmänsä Anna-Liisa anelee perheeltään armoa surmattuaan vastasyntyneen aviottoman lapsensa.

Minna Canthin (1844–1897) kunniaksi on pystytetty patsaita arvatenkin enemmän kuin kenenkään toisen suomalaisnaisen: niitä on kolme.

Patsaista sorjin sijaitsee Jyväskylässä. Siellä Canth opiskeli ja perusti perheensä, nuorena lehtorinrouvana kulki helmat ravassa kaikkein köyhimpien luo viemään leipää ja linimenttiä. Myös Tampereella meitä tervehtii nuori nainen. Vaikka ilme kulmissa onkin tuimempi, ei veistoksella ole mitään tekemistä sen pienen tamperelaistytön kanssa, joka oli isänsä silmäterä.

Nämä patsaat ovat yleisiä nuoria naisia, vakavia, kunnollisia ja isänmaan asialla – juuri sellaisia, miksi Canth olisi jo aikanaan tahdottu, ja millainen hän ei ollut.

Patsaista kuuluisin sijaitsee Kuopiossa, Eemil Halosen veistämä kypsä rouva, jo uransa huipulla. Tämän Canthin kasvot ovat sarkasmia täynnä ja asenne kohdallaan: siinä hän istuu syli täynnä uumaa, valmiina ottamaan vastaan maailman pilkan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vaan kun tämän hienon teoksen kuva monistuu koulukirjoihimme, väistyy Halosen veistämä totuus, ja tuijotamme jotakuta tyyntä matroonaa, vaikka tyyni Canth ei koskaan ollut, eikä oikein matroonakaan. Hän säpsähteli, epäili, kiivaili ja pilkkasi; oli epävarma arvostaan, lopetti työnsä ja aloitti taas; masentui, huolestui ja suri rahan menoa; kirosi öisin ja vinoili julkisesti, ja välillä tahtoi kaikesta pois.

Niin, Canth oli elävä, niin kuin meistä jokainen, eikä sellainen mahdu muistomerkkiin, joka on erikoinen asia: sileäksi hiottu kuva ihmisestä, joka juuri särmiensä tähden kohosi vertaistensa yli.

Suurmiehiemme teot ovat aina osa jotakin suurempaa ja käyvät kysymättä kansakunnan historiaksi. Nainen sen sijaan, hän kelpaa edustamaan kansaa yhdessä erikoistapauksessa: voittaessaan kultaa murtomaahiihdossa. Siksipä nainen onkin patsaalle hankala syy.

Olisi helpompaa, jos naiset olisivat silkkoja ominaisuuksia kuten ”kauneus” tai ”tahto”, eivätkä yksilöitä, nimettyjä, tiettyjä. Nainen, jolla oli alku, loppu ja elämänsä keskikohta, tekee meille tukalan olon, koska kerran elänyt ihminen on sekä vaarallinen että haavoittuva – hänellä on kehon rajat ja monimutkainen historiansa, joka on oma, ei yhteinen.

Jyväskylän torille on kohotettu paasi paikallisen seikkailijan kunniaksi: Otto Toivainen kohosi Tyynenmeren saarella kuninkaaksi, mikä veijari! Samanmoinen seikkailijatar tuskin saisi edes laattaa kotitalonsa seinään.

Jos aivan pakko on, pystytetään naisille muistomerkki yhteisesti, niin että se ei kohdistu kehenkään: työläisäidille (kuin työtä tekevät ja äidiksi tulleet naiset olisivat yksi ja sama tapaus) tai sodan ajan naiselle (kuin sodan kärsimykset eivät olisi kehenkään osuneetkaan, vaan olisi vallinnut jokin yhdenlainen naishenki).

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pikemmin kuin Minnoja, Miinoja ja Adalmiinoja me tahtoisimme, että naiset olennoituisivat jonkinlaisena sovun savuna tai ryhdin kuvana, että menneet naiset olisivat nimetöntä liimaa kansallisen eripuran saumoissa ja eristettä kriisiaikojen kylmissä nurkissa, jokin yhteinen äitimieli.

Me tahtoisimme muistaa naisten jälkeensä jättämät hyvät asiat, emme naisia itsejään, jotka aina ovat liian äänekkäitä, liian törkeitä, liian näkyviä ja liian uskaliaita. Tällaiset naiset pilaavat maiseman ja vievät huoneesta hapen, tuottavat kiusallisia tilanteita ja vievät aivan liikaa tilaa.

Parasta olisi, jos naiset edesmentyäänkin edustaisivat ehkä henkeä tai maisemaa. Että he kuoltuaankin olisivat jonkin isomman asian tyttäriä, eivätkä niitä poikkeusyksilöitä, joita sellaiset naiset aina ovat, jotka jotakin ovat saaneet aikaan.

Kuopion patsaan sai aikaan naisjärjestöjen sinnikäs kolehti, jonka päämäärään ei moni uskonut, ja sen paikaksi osoitettiin soinen jättömaa läheltä vankilaa. Syntynsä kitkaa ei upea paasi muista, sillä siellä hän nyt loistaa, skandalöösi keski-ikäinen nainen, nuorison turmelija ja mahdollinen hullu. "Siperiaan ne minut lähettäisivät jos voisivat", kirjoitti Canth ja oli siinä aivan oikeassa.

Jos Canth nyt eläisi, kuka häntä jaksaisi, kun kaikki olisi hänessä edelleen kiusallista: Translaki kunniaan! Ruskeat tytöt eduskuntaan! Kirkko, siunaa homot! #metoo!

Näitä hän huutelisi, tuo kaikkien suvakkihuorien kantaäiti, onko hänen aivan pakko työntää nokkansa joka asiaan.

Kirjoittaja on vapaa kirjoittaja ja näyttelijä.

Sarjassa vierailijat käyttivät ajankohtaisia puheenvuoroja Minna Canthin 175-vuotisjuhlan lähestyessä. Sarja päättyy.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vanhimmat ensin
Vastaa
TM
Vahva nainen on uhka
Edelleenkin tuntuu, että voimakasta naista pidetään hankalana ihmisenä, vaikka hän olisi tehokas, asiantunteva, luova ja hyvällä asialla. Naisen pitäisi esittää asiat kauniisti ja pehmeästi, suorapuheisuus ja rautainen asiantuntijuus on epänaisellista. Suora ja rohkea mies on luotettavaa johtajatyyppiä, suora ja rohkea nainen on pelottava ja luotaantyöntävä. Siskoset, meillä naisilla on vielä työmaata saadaksemme olla sellaisia kuin olemme ilman sukupuolen määräämää henkistä korsettia. Onneksi rinnallamme kulkee yhä enemmän myös avarakatseisia velikultia, joille olemme työelämässä ennen kaikkea kollegoita, emme sukupuolemme edustajia.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
ei stereotypioille
Vast: Vahva nainen on uhka
Vahva voi tehdä asiat kauniisti ja pehmeästi. Ei tarvitse olla tietynlainen ollakseen vahva, vain oma itsensä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Just (Iina)
Vast: Vahva nainen on uhka
Heh jee, ja naisen pitäisi aina tehdä asiat kauniisti ja pehmeästi? Hieno argumentti. Juuri tähän ongelmaan kirjoittaja - ja Minna Canth - halusi puuttua.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
joopi
miksi taas
miks tähänkin sinänsäansiokkaaseen juttuun piti sotkea suvakit sun muut mukaan,typerää
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Tuuli
Vast: miksi taas
Siksi, että Minna Canth oli aikansa suvakki. Äänekäs hiljaisten puolustaja. Siksi
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.