Kirja-arvostelut

Outojen kirjainten ihmeitä

Helsingin yliopiston professori Arto Mustajoki avaa uudella kirjallaan venäjän kielen salaisuuksia.
Helsingin yliopiston professori Arto Mustajoki avaa uudella kirjallaan venäjän kielen salaisuuksia.

• Arto Mustajoki: Kevyt kosketus venäjän kieleen. Gaudeamus 2012. 275 s.

Suhtautumisessa Venäjään ja venäjän kieleen suomalaiset voidaan tunnetusti jakaa ainakin neljään ryhmään: entusiastit, vihaajat, välinpitämättömät ja realistit. Kun Helsingin ylipiston venäjän kielen professori Arto Mustajoki viittaa tähän jaotteluun, hän huomauttaa, että kasvava määrä suomalaisia kuuluu nykyisin realisteihin.

Realismi tarkoittaa, että ajatellaan hiukan samaan tapaan kuin japanilaiset: nämä opiskelevat innolla Kiinan ja Korean kulttuureja ja kieliä, vaikka eivät näistä maista pitäisikään. Realistien joukkoon kuuluvat lähes kaikki Suomen talouselämän edustajat, joille Venäjä ja venäläiset ovat tärkeä liikekumppani.

Mustajoki ei erikseen mainitse Turkua ja lähialueita, mutta hänen pohdintojaan miettiessä on syytä tähdentää, että realismiin on täälläkin yhtä vankat perusteet kuin Itä-Suomessa. Yhteistyön potentiaali näyttäytyy tietysti varsinkin perinteisissä Leningradin- eli nykyisissä Pietarin-suhteissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Oivallisen uuden kirjansa Kevyt kosketus venäjän kieleen viimeisellä varsinaisella tekstisivulla Mustajoki joutuu surullisesti toteamaan, että suomalaisessa peruskoulussa venäjää lukee noin prosentti oppilaista eikä lukiossakaan paljon enempää. Siksi lukijan sopii vain toivoa, että tämä teos osaltaan vaikuttaisi virallisen poliittisen liturgian ja liike-elämän toiveiden mukaisesti suomalaisten arjessa ja että venäjää osattaisiin meillä tulevaisuudessa rutkasti paremmin kuin nyt.

Naapurin kieli
kiehtoo

Vaikka harva suomalainen hallitsee venäjän, naapurin salaperäinen kieli on aina kiehtonut suomalaisia. Eikä se ole mikä kieli tahansa: se on maailman kahdeksanneksi puhutuin ja saksan ohella Euroopan eniten puhuttu äidinkieli. Tähän on syytä vielä lisätä monen suomalaisen venäjäntaitajan omakohtainen kokemus: venäjän kielellä tulee tunnetusti toimeen monissa muissakin maissa kuin Venäjällä.

On syytä painokkaasti tähdentää, että Mustajoen teos Kevyt kosketus venäjän kieleen ei ole oppikirja. Se avaa rikkaan ja yhä uusia yllätyksiä tarjoavan aarreaitan kaikille kielistä kiinnostuneille. Jokainen tarpeellinen sana on annettu sekä kyrillisin kirjaimin että ääntämyksen mukaisesti latinalaisin merkein; siksi tekstin seuraaminen ei edellytä venäjän kielen taitoa. Yhtä selvää kuitenkin on, että jos sattuu osaamaan kunnolla venäjää, Mustajoen kirjasta löytää sitäkin runsaammin uusia oivalluksia ja omaa tietomäärää laajentavia yksityiskohtia. Hienointa on, että Mustajoki sirottelee tekstiinsä viljalti esimerkkejä myös muiden kielten ihmeellisyyksistä.

Suomalainen pystyy tunnistamaan venäjän kielen lainasanoista peräti useita satoja. Esimerkiksi sanat lusikka, savotta, siisti, putka ja urakka on puolestaan lainattu meille venäjän kielestä.

Vaihtelevia
esimerkkejä

Mustajoki poimii vaihtelevia esimerkkejä niin laajalta alueelta, että lyhyessä esittelyssä kirjan tarkastelija ehtii viitata niistä vain murto-osaan. Venäläinen laskee vuosia kesinä, kuten suomalainen puhuessaan viisikesäisistä nassikoista. Venäläinen ei sen sijaan voi kellua, eikä elämä ole hänelle koskaan haasteellista. Jos kaikki tämä tuntuu yllättävältä, Kevyt kosketus venäjän kieleen selvittää kyllä, mistä on kysymys.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vaikka monipuolinen ja eloisa tiedejournalismi on Suomessa toki jo voimissaan, harvoin saa luettavakseen niin hauskan tietokirjan kuin Kevyt kosketus venäjän kieleen. Jäntevät, suppeahkot luvut tarjoavat retkiä niin kyrilliseen kirjaimistoon ja venäjän kielioppiin kuin venäläisten omintakeiseen tapaan käyttää sanoja. Venäjän kieliopissa on yllättäviä samankaltaisuuksia suomen kielen kanssa, mutta railakkaalle tyylilleen ominaiseen tapaan Mustajoki tekee myös useita hätkähdyttäviä kysymyksiä: Löytyykö venäläinen sielu kohtalonomaisesta lauserakenteesta, elollisten substantiivien oudosta luokasta vai lainasanojen ylettömästä runsaudesta? Entä miksi Uljanovskin alueen kuvernööri pystytti patsaan joo-kirjaimelle, ja mitä taas ovat jeejee-porukan jallitukset?

Vaikka venäjän kielen osaajia ei meillä ole paljon, venäläisen kaunokirjallisuuden harrastajia on huomattavasti enemmän. Siksi Mustajoen teoksen luvuista löytyy ilahduttavasti viittauksia myös monille tuttuun kirjallisuuteen.

Takavuosilta moni saattaa muistaa television opetusohjelman Kapusta, jonka mainio käsikirjoitus oli Mustajoen kynästä. Ohjelma palkittiin Euroopan parhaana opetusohjelmana. Samanlaisen innostuneen vastaanoton ansaitsee itseoikeutetusti hieno teos Kevyt kosketus venäjän kieleen.

Teoksen laaja-alaista käyttökelpoisuutta lisäävät vielä sen loppuun liitetyt monipuoliset taulukot lähdekirjallisuudesta, translitteroinnista ja eri alojen sanastoista.

Arto Mustajoen teos kuuluu Tieto-Finlandia-palkinnon ehdokkaisiin; saaja julkistetaan torstaina 22. 11.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Espoolainen
Opiskelijamääristä
"suomalaisessa peruskoulussa venäjää lukee noin prosentti oppilaista"

Olisikohan yksi syy tarjonnan vähäisyys? Esimerkiksi Espoossa, jossa on 58 alakoulua ja 27 yläkoulua, vain yhdessä ala- ja yläkoulussa edes tarjotaan venäjän kielen opiskelumahdollisuutta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.