"Deadline oli hänelle pyhä" – Touko Siltala muistelee lämmöllä pitkää ystävyyttään Arto Paasilinnan kanssa

WSOY:n kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantajan Anna-Riikka Carlsonin mukaan Arto Paasilinnasta on tullut Mika Waltarin kaltainen kestosuosikki, jonka teoksista ulkomaiset kustantamot ovat yhä kiinnostuneita. Paasilinnan teoksia on myyty maailmanlaajuisesti yli kahdeksan miljoonaa.

Anna Kilponen

Työteliäs, jämpti, ilmeisen riehakas ja äänekäs persoona, jolla ei ollut kärsivällisyyttä odotella mitään. Muun muassa näin kuvaavat kustantajat Touko Siltala ja Anna-Riikka Carlson maanantaina menehtynyttä kirjailija Arto Paasilinnaa (1942–2018).

Touko Siltala ehti tehdä Paasilinnan kanssa yhteistyötä 25 vuotta WSOY:lla.

– Paasilinna oli näkyvä ja erittäin kuuluva persoonallisuus. Hänellä ei ollut tapana ujostella. Se tekikin Paasilinnan kanssa asioimisesta hyvin mielenkiintoista ja intensiivistä – ja useimmiten erittäin hauskaa, Siltala muistelee.

Arto Paasilinna ehti julkaista 35 romaania ja lukuisia muita teoksia. Niistä suurimman osan on kustantanut WSOY. Hänen teoksiaan on käännetty yli 40 kielelle. Tunnetuimpia hänen teoksistaan olivat muiden muassa Jäniksen vuosi (1975, Weilin+Göös), Onnellinen mies (1976), Hirtettyjen kettujen metsä (1983), Hurmaava joukkoitsemurha (1990) ja Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä (1991). Paasilinnan viimeiseksi teokseksi jäi vuonna 2009 julkaistu Elävänä omissa hautajaisissa.

Paasilinna oli WSOY:lla lähes koko kirjailijanuransa ajan. Hän oli ja on yhä tärkeä kirjailija kustantamolle. Kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantajan Anna-Riikka Carlsonin mukaan Paasilinna on myynyt maailmanlaajuisesti noin kahdeksan miljoonaa teosta.

– Ne ovat semmoisia lukuja, että ehkä nykymaailmassa sellaiseen ei näin pienestä maasta yllä. Arto Paasilinna kuuluu Mika Waltarin ohella niihin kirjailijoihin, joista tulee jatkuvasti ulkomailta kyselyjä. Se on iloista ja hämmentävää, koska kirjamaailma painottuu uutuuksiin. Silti aina löytyy kustantaja ulkomailta, joka innostuu jostakin tietystä Paasilinnan teoksesta. Ranska on omaa luokkaansa. Siellä hän on klassikko, Carlson kertoo.

Kyselyitä on hänen mukaansa tullut tänäkin vuonna.

Touko Siltala kuvaa Paasilinnaa erittäin työteliääksi ja kovan työmoraalin omaavaksi kirjailijaksi.

– Hän oli kirjailija, joka kirjoitti paljon ja julkaisi kirjan joka vuosi, parhaana vuonna parikin kirjaa. Arto edellytti samanlaista toimintanopeutta, mitä hän itse toteutti. Hänellä ei ollut kärsivällisyyttä odotella mitään.

Jotain kärsimättömyydestä kertoo sekin, että kun hän luovutti käsikirjoituksensa luettavaksi, usein jo ennen sovittua deadlinea, hän saattoi soitella muutaman tunnin päästä sen perään ja kysellä, miltä se vaikutti.

– Kesti jonkun kerran, ennen kuin opin, että siihen (käsikirjoitukseen) pitää reagoida heti. Sain kuuluvaa palautetta.

Paasilinna työskenteli lehtimiehenä ennen kirjailijanuraansa. Siltalan mukaan se näkyi Paasilinnan työskentelyssä.

– Hänellä oli monta vanhan ajan lehtimiehen hyvettä, joista yksi oli deadlinen pyhyys ja semmoinen työmoraali, jossa sovituista asioista pidetään ehdottomasti kiinni. Siihen liittyi hyvin vahva lojaliteetti, joka oli hyvin arvostettavaa.

WSOY:n kirjamarkkinointiin liittyvät matkat niin kotimaassa kuin ulkomaillakin ovat jääneet Touko Siltalan mieleen "värikkäinä matkoina".

– Olin muutamalla tämmöisellä matkalla Ranskassa ja Ruotsissa Paasilinnan kanssa. Hänellä oli hyvin rehevä tapa ottaa haltuun tilanteet näissä esiintymisissään. Hänellä oli hyvin ainutlaatuista karismaa, joka välittyi yleisölle kuin yleisölle.

Siltalan omat Paasilinna-kirjasuosikit ovat Jäniksen vuosi, Onnellinen mies, Ulvova mylläri ja Kultainen nousukas -romaani 1980-luvun alkupuolelta. Suosikkeihin lukeutuu myös Hurmaava joukkoitsemurha, jonka vastaanottoa WSOY:llä hieman jännitettiin.

– Se oli tabuja rikkova teos, eikä meillä ei ollut oikein varmuutta siitä, rikkooko se jonkun sopivaisuuden rajan. Näin ei sitten ollutkaan. Siinäkin kirjailijan näkemys osoittautui sellaiseksi, että se puhutteli ihmisiä. Kirja oli monelle jopa terapeuttisesti tärkeä.

Vaikka Touko Siltala lähti WSOY:ltä veljensä Aleksi Siltalan kanssa vuonna 2008 perustaakseen oman kustantamon, ei yhteys Paasilinnaan kokonaan katkennut. He kävivät Arto Paasilinnan aloitteesta muun muassa lounaalla pitkän yhteistyön kunniaksi.

– Oli erittäin mukavaa, että tapasimme näissä merkeissä. Ei mennyt kuin muutama vuosi, kun kuulin hänen sairastumisestaan. Sairastumisen alkuvaiheessa kävin häntä tapaamassa Jorvin sairaalassa. Myöhemmin hoitokodissa hän ei enää vastaanottanut vieraita.

Siltala toivoo, että lukijat päivittäisivät käsityksensä Arto Paasilinnasta kirjailijana ja että hänen teoksensa nousisivat esille.

– Hän oli tärkeä monen sukupolven suosikkikirjailija, jolla oli hämmästyttävä ulkomainen menestys. Hänen kirjansa myyvät edelleen ja niitä on saatavilla hyvin monella kielialueella Euroopassa.

LUE MYÖS: Kirjailija Arto Paasilinna on kuollut – "On vaikea kuvitella, että kukaan toinen suomalainen kirjailija voisi valloittaa samalla lailla maailmaa"

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.